Hankkeen tavoitteet

1. pysäyttää luonnonmukaisen maataloustuotannon väheneminen Järvi-Suomen alueella ja saada käännettyä kehitys takaisin kasvu-uralle tukemalla nykyisten luomutilojen toimintamahdollisuuksia ja tekemällä luomu kiinnostavaksi vaihtoehdoksi uusille. Erityistä huomiota halutaan kiinnittää luomukotieläintuotannon tulevaisuuden varmistamiseen.

2. tehostaa luomumaatalouden markkinointiyhteistyötä alueen tuottajien sekä näiden ja tuotteita jatkojalostavien ja markkinoivien yritysten välillä. Löytää uusia keinoja tuotteiden markkinointiin.

3. tuoda luomumaatalous tutummaksi kuluttajille kertomalla sen positiiviset ympäristövaikutukset ja kestävän tuotannon periaatteet sekä auttamalla heitä tunnistamaan paikallisen tuotannon vahvuudet.

Hankkeen tuloksena tavoitellaan, että Järvi-Suomi on hankkeen päättyessä vahvaa luomumaatalousaluetta, missä alueen luontaisiin resursseihin perustuva tuotanto on mahdollisimman tehokasta ja monipuolista sekä tuotteet haluttuja.

Tavoitteisiin pyritään erilaisin tiedonvälityksen keinoin; hyödyntämällä mm. työpajoja, koulutustilaisuuksia, opintomatkoja sekä sähköisiä alustoja.

Artikkeli Uutta virtaa Järvi-Suomen Luomuun julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Pellolta pöytään näkyväksi -hankkeen toteutus jakaantuu kolmeen painopistealueeseen:

1. Pellolta – Kestävä, uudistava alkutuotanto
2. Pöytään – Ympäristövastuullinen ruoantuotanto, ruokamatkailu, maisema, kulttuuriympäristö
3. Näkyväksi – Pellolta pöytään -ruokaketjun toimintatavan näkyväksi tekeminen monikanavaisesti viestien ja ruokatapahtumin 

Artikkeli Pellolta pöytään näkyväksi julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

• Vahvistaa pienten toimijoiden osaamista ja kilpailukykyä
• Nostaa paikallisen lihan jalostusastetta
• Parantaa lihaketjun brändiä ja kuluttajatietoisuutta

Mitä LIKE-hanke tekee?

• Verkostoi lihaketjun toimijoita yli maakuntarajojen
• Kehittää osaamista vastuullisuudessa, tuotekehityksessä, markkinoinnissa ja liiketoiminnassa
• Tukee jatkojalostusta ja lyhyiden toimitusketjujen rakentamista
• Vahvistaa lähilihan brändiä ja näkyvyyttä kuluttajille
• Edistää kestävää kehitystä ja eläinten hyvinvointia 

Artikkeli Lihat läheltä – ketju kuntoon (LIKE) julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Lisätä rajat ylittävää yhteistyötä ja  tukea yhteisten GI-hakemusten laatimista, lisätä GI-merkintöjen hyödyntämistä markkinoinnissa sekä yhdistää pk-yrityksiä ja muita toimijoita uusien verkostomaisten toimintatapojen kehittämiseksi GI-konseptien avulla.

Hankkeen keskeiset toimenpiteet:

WP 1. Tietoisuuden lisääminen ja työkalut GI-prosessien tukemiseksi: transnational webinaarit ja konferenssit, toimialakohtaiset työpajat

WP 2. GI-hakuprosessien pilotointi: myös multicountry-hakemukset NPA-alueella

WP 3. GI-merkintöjen hyödyntäminen markkinoinnissa ja uusien markkinoiden avaamisessa

Hankkeen tulokset:

Pk-yritykset ja muut toimijat ovat tietoisempia siitä, miten GI-järjestelmästä voidaan hyötyä ja kuinka prosessia voidaan hyödyntää osana tuotekehitystä sekä verkostojen rakentamista.

Yhteensä 10 pilottiryhmää jättää GI-hakemuksen (joko maataloustuotteiden tai käsityö- ja teollisuustuotteiden järjestelmään).

NPA-alueen PK-yritykset ovat saaneet uusia, GI-jrjestelmää hyödyntäviä työkaluja markkinointiin ja viestintään, erityisesti BtoB ja BtoC konteksteissa

Artikkeli GIFT – Geographical Indication boosting Food, Non-food and Tourism sectors in Northern areas julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Lisätä elintarvikkeiden jatkojalostusta ja parantaa pienyritysten kilpailukykyä, kehittymistä artesaaniruoan avulla.

Lisätä, koota ja välittää tietoa artesaaniruoasta ja sen tuottamisesta  laaja-alaisesti.

Vahvistaa artesaaniruokayrittäjien verkostoa.

Hankkeen keskeiset toimenpiteet:

TP1 Artesaaniruokatieto kaikkien saataville

TP2 Tiedolla ja yhteistyöllä artesaaniruokayrittäjyyteen – verkostojern vahvistaminen

TP3 Inspiroivia tarinoita ja vertaistukea – viestintää ja ideoiden jalkautusta

Hankkeen tulokset:

• lisää maaseutuyrittäjien, yrittäjiksi aikovien, aluekehittäjien sekä kuluttajien tietoisuutta artesaaniruoasta
• artesaaniruokayrittäjyys lisääntyy, elintarvikkeiden jatkojalostus vahvistuu ja syntyneet tuotteet kytkeytyvät entistä paremmin paikalliseen maaseutumatkailuun.
• erikoistuminen lisää yrittäjien vaihtoehtoja kehittää omaa toimintaansa sekä yritysten liikevaihtoa

Artikkeli Artesaaniruoka AITO O ÄKTA – Artesaaniruoka tutuksi maaseudun yrittäjille, kuluttajille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

• Hyödyntää tekoälyyn ja kuvantamiseen perustuvaa ratkaisua kalojen automaattiseen tunnistamiseen
• Parantaa kalankäsittelyn tehokkuutta ja tarkkuutta
• Edistää elinkeinokalatalouden digitalisaatiota ja kestävää kehitystä
• Luoda skaalautuva prototyyppi kaupalliseen jatkokehitykseen

Toimenpiteet

• Suunnitellaan ja rakennetaan lajittelukoneen prototyyppi tutkimuskäyttöön
• Kerätään ja analysoidaan kaladataa (kuvat ja tunnistustiedot)
• Kehitetään tekoälymalli suomalaisten yleisimpien kalalajien tunnistamiseen (esim. ahven, muikku, kuore, särki)
• Testataan prototyyppiä aidossa käyttöympäristössä yhteistyöyritysten kanssa
• Arvioidaan ratkaisun toimivuutta, kustannuksia ja jatkokehitysmahdollisuuksia

Tulokset

• Toimiva prototyyppi kalojen automaattiseen tunnistukseen ja lajitteluun
• Koulutettu tekoälymalli keskeisten kalalajien tunnistamiseen
• Käytännön testitulokset ja validointi yritysympäristössä
• Pohja ratkaisun kaupallistamiselle ja jatkokehitykselle

Artikkeli AI Fish Sort 1.0 julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Kehitysohjelmaan pääsee mukaan n. 80 uutta, kasvavaa pk-yritystä Etelä-Savosta, Etelä-Karjalasta, Virosta ja Latviasta. Ohjelma on suunnattu luoville aloille sekä matkailu- ja ravintola-alan yrityksille, jotka ovat perustettu seitsemän vuoden sisällä.

Osallistumalla kehitysohjelmaan yritykset pystyvät suunnittelemaan strategiansa ja tarjontansa uudelleen hyödyntämällä elämystalouden liiketoimintamalleja. Hankkeessa toteutettavan kehitystyön avulla on tarkoitus saavuttaa parempaa asemaa markkinoilla erottautumiseen uusien elämystuotteiden avulla ja tätä kautta saavuttamaan kävijöille ikimuistoisempia kokemuksia, joilla on suurempi taloudellinen arvo kuin geneerisillä palvelutuotteilla.

Artikkeli Scaling Experiences – Elämystalouden kehitysohjelma yrityksille  julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Olemme osa Blue Products 3.0 innovaatio-ohjelmaa

FishFlex-hankkeessa keskitymme Blue Products 3.0 ohjelman seuraaviin painopisteisiin:

Yhteiskehittäminen ja tuotekehitys, joka ei keskity pelkästään reseptiikkaan vaan kokonaisvaltaiseen toimijoiden väliseen läpileikkaavaan tuote- ja palvelukehitykseen.

Uusien kalatuotteiden kehittäminen, joissa voivat yhdistyä kotimaisen kalan ja kasviproteiinin taikka kasvikunnan tuotteet.

Hankkeen lyhyen aikavälin tavoitteet

1. Vahvistaa elinkeinokalatalouden ja ruokapalvelujen yhteistyötä

2. Mahdollistaa arvoketjun läpileikkaavan yhteiskehittämisen mallin testaaminen sekä varmistaa tulosten jalkauttaminen

3. Kalatuotteiden ja reseptiikan kehitys, jotka soveltuvat ruokapalveluiden käyttöön

Artikkeli FishFlex – Modulaariset kalatuotekomponentit ammattikeittiöihin julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Hankkeen keskeiset toimenpiteet

• Ruokatuliaisten tuotteistaminen palvelumuotoiluprosessin mukaisesti.
• Myyntiverkoston kokoaminen ja toimijoiden törmäyttäminen.
• Markkinointimateriaalien tuottaminen
• Local Food Gift Challenge –kisan ja valtakunnallisen ruokalahjakilpailun toteuttaminen.

Tuloksena

• Paikalliset ruokatuliaiset näkyvät Saimaan alueen matkamuistotuotevalikoimassa.
• Myyntipaikkatiedot kootaan tastesaimaa.fi -sivustolle.
• Local Food Gift Challenge -kisaan saadaan laadukkaita ruokatuliaisia, jotka pärjäävät World Food Gift Challenge – kisassa.

Artikkeli Food Souvenir from Saimaa – matkalla kansainvälistymiseen julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Viestinnässä hyödynnetään digitaalisia markkinointikanavia ja erilaista esillepanomateriaalia kaupoissa ja ruokapalveluissa.

Hankkeen konkreettisina tavoitteina ovat luomun markkinointiosaamisen ja kuluttajatietoisuuden lisääminen, uusien digitaalisten markkinointikanavien käytön edistäminen, paikallisen luomun tunnettuuden ja kiinnostavuuden kasvattaminen.

Pitkän aikavälin tavoitteena on lisätä kuluttajien kiinnostusta vastuullisiin elintarvikeostoksiin, yrittäjien osaamista digitaalisten markkinointikanavien käytössä ja luomutuotannon kasvua tulevaisuudessa.

Hankkeen tuloksena eteläsavolaiset ruoka-alan toimijat tietävät Etelä-Savon saaneen EU:n paras luomualue 2024 -palkinnon, ja kuluttajat ovat nähneet asiaan liittyvän viestin. Paikallisista luomutuotteista kertova viestintämateriaali on käytössä kaupoissa ja ruokapalveluissa. Luomun käyttö on lisääntynyt. Tehty viestintämateriaali on kaikkien saatavissa hankkeen kotisivuilta.

Ensisijainen kohderyhmä ovat Etelä-Savon luomuviljelijät ja -jalostajat, ruokapalvelutoimijat, kaupan ala, Etelä-Savon kuluttajat (ml. vapaa-ajan asukkaat) ja matkailijat. Välillisenä kohderyhmänä ovat Järvi-Suomen alueen yritykset ja TKI-toiminnan ja valtionhallinnon päättäjät sekä matkailu- ja ravitsemisalan koulutus.

Hankkeen keskeisimmät hyödynsaajat ovat Etelä-Savon luomuviljelijät ja -jalostajat ja muut luomualan toimijat, Etelä-Savon maakunta, Järvi-Suomen alue, Etelä-Savon ruokaklusteri. Hankkeen toteutusalue on Etelä-Savo. Tulokset ovat siirrettävissä muille alueille ja ruoka-alalle yleisesti.

Toimenpiteet

Hankkeen toimenpiteet jakautuvat neljään toisiansa tukevaan työpakettiin, joista sisältöjä tiivistetysti.

TP1. Viestintä, toimintaryhmien kokoaminen ja tehtävät (2-3/2025)

Hanke viestii laajasti Etelä-Savon valinnasta EU:n parhaaksi luomualueeksi vuonna 2024, tiedottaa hankkeen käynnistymisestä ja hakee luomuyrittäjiä ja ruokapalveluja ja vähittäiskauppoja sekä tarpeen mukaan muita toimijoita mukaan hankkeen toimenpiteiden tarkempaan suunnitteluun (toimintaryhmät).

Toimintaryhmät ja tehtävät:

1. Luomutuottajat ja kehittäjät, 5-10 henkilöä: tehtävänä Etelä-Savon luomutuotannon yhteisten markkinointiviestien kokoaminen 1-2 työpajassa
2. Kaupan ala ja ruokapalvelut, 10-15 henkilöä: tehtävänä sopia yhteisistä luomukampanja-ajoista ja käytänteistä.

TP2. Digitaalisten markkinointikanavien käyttöönotto viestinnässä (2-9/2025)

1. Yritysten sparraus digitaalisten kanavien (verkkosivut, hakusanoptimoidut tekstit, some) käyttöön: webinaarit / työpajat kanavista ja niiden hyödyntämisestä vastuullisuuden ja ympäristöystävällisyyden markkinoinnissa, 2-3 tilaisuutta sekä 1-2 pilotoinnin jälkeen, jolloin voidaan tuoda esille pilotoinnin aikaisen viestinnän toteutusta vaikutuksia.
2. Tiedotus luomuun ja lähiruokaan liittyvistä hakemistoista, ml. valtakunnallinen Aitoja Makuja -hakemisto

TP3. Luomun kuluttajaviestintä Etelä-Savossa (2–10/2025)

1. kampanja-aikojen ja materiaalien suunnittelu (graafikko ostopalveluna)
2. pilotointien koordinointi ja palautteen kerääminen
3. päättäjävierailujen järjestäminen, 2 ryhmää, noin 15 henkilöä/ryhmä

TP4. Tulosten levittäminen ja hankkeen päättäminen

Hanke viestii toiminnasta ja tuloksista aktiivisesti jo hankkeen aikana ja kokoaa hankkeessa työstetyt viestintämateriaalit hankkeen sivuille vapaasti käytettäväksi. Tulosten levittämisessä tehdään yhteistyötä Järvi-Suomen alueen ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa.

Artikkeli Eväitä luomun esilletuontiin ja lisää liiketoimintaa julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.