Järvikalan kysyntä on kasvanut tasaisesti. Tämä luo mahdollisuuden kalajalostajille laajentaa tuotevalikoimaa. Ammattikeittiöiden resurssit eivät välttämättä riitä kalankäsittelyyn, joten kalat tilataan esikäsiteltynä.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa muikkua jalostaville yrityksille ja kalastajille tietoa pakastetun muikun vaatimuksista ammattikeittiökäytössä. Hankkeessa testataan pakastetun muikun käyttöä ja valmistusta ammattikeittiöympäristössä ja tuotetaan ammattikeittiökäyttöön soveltuvaa reseptiikkaa.

TOIMENPITEET

• Markkinatilanteen ja asiakastarpeiden selvittäminen
• Käsittely- ja valmistusprosessin kuvaaminen
• Ideointi ja tuotetestaukset ammattikeittiössä
• Vakioitujen ruokaohjeiden tuottaminen
• Tulosten julkaisu ja viestintä

TULOKSET

Hankkeen tuloksena syntyy käsitys eri tavoin pakastetun muikun käyttömahdollisuuksista ammattikeittiöissä ja tietoa siitä, millaisia uusia tuotteita alueen kalanjalostusyritykset voivat tarjota. Tuotoksena syntyy vakioituja ruokaohjeita ja tulokset kokoava raportti.

Artikkeli Maistuvaa muikusta. Uusia ruokatuotteita ammattikeittiöille julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Hankkeessa pyritään kehittämään ja testaamaan kalastajien toimesta tehdyn lajittelun ja sumputuksen menetelmiä ja välineitä, jotka mahdollistavat jalostukseen kelpaamattoman saaliin jättämisen kasvamaan tai sen ohjaamisen sopivaan käyttötarkoitukseen.

• Hankkeen konkreettisena tavoitteena on kehittää sisävesillä tapahtuvia ensivaiheen lajittelumenetelmiä ja sumputtamista
• Vesillä tapahtuvassa lajittelussa testataan lajittelusäleiköiden, pakoikkunoiden sekä sumppujen rakenteiden ja ilmastoinnin vaikutuksia saaliskaloihin
• Alkukäsittelytiloissa testataan lajitteluritilöiden toimintaa ja kehitetään koneellisen lajittelulinjan toimivuutta

Hankkeen kokonaisvaltaisena tavoitteena on lisätä kalansaaliin hyötykäyttöön eli ihmisravinnoksi ja eläinten ruoaksi menevää osuutta sekä tuottaa tietoa pienille yrityksille soveltuvista koneellisen lajittelun välineistä.

Artikkeli Ensivaiheen lajitteluratkaisuilla lisää tuottoa sisävesikalastukseen julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Arvoketjun kehittämisellä jatkuvuutta hoitokalastuksiin ja ravinteidenpoistoon – hankkeen tarkoituksena on  tukea ja kehittää toimintamallia, joka kannustaa ammattikalastajia ja jalostajia kehittämään perinteisesti poistokalastettavien ja vajaasti hyödynnettyjen lajien arvoketjua kohti kaupallista kalastusta.

Lisäksi hanke tuottaa digitaalisen, käyttäjäystävällisen tiedonsiirtokanavan kalastajalta kuluttajalle, joka todentaa saaliin alkuperää ja kalastusten ekologisia vaikutuksia vesistökohtaisesti.

Artikkeli Arvoketjun kehittämisellä jatkuvuutta hoitokalastuksiin ja ravinteiden poistoon julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

• Tuottaa tietoa kuljetuslogistisista ratkaisuista.
• Selvittää isovolyymiseen kalastukseen soveltuvia lajittelulinjoja ja niiden yhteiskäytön mahdollisuuksia.
• Arvioida kalasaaliiden digitaaliseen kaupankäyntiin tarvittavaa ennakkotietoa, järjestelmää ja jatkokehitystarpeita.

Hankkeen toimenpiteet ovat kalalajittelun ja logistiikan parantaminen. Kalasaaliiden kaupankäyntiin tarvittavan ennakkotiedon ja digitaalisen järjestelmän selvittäminen.

Tuloksena syntyy toimintaehdotuksia ja käsitys lajittelun sekä logististen ratkaisujen reunaehdoista. Tuotetaan tietoa kaupallisen toiminnan kannattavuudesta ja tarvittavista investoinneista.

Hankkeen tulokset tukevat myös kotimaisen kalan kaupankäynnin siirtymistä digitaalisiin järjestelmiin. Hanke ei tuota valmista järjestelmää, mutta kokoaa yhteen toimijoiden tiimin.  Kyseinen tiimi määrittelee järjestelmän käyttötarpeet ja antaa palautetta toiminnallisuudesta sekä käyttökokemuksesta. Hanke sijoittuu Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueelle. Sidosryhmänä ovat itäsuomalaiset kalastajat, kalanjalostajat, kalanostajat- ja tukut sekä logistiikka-alan yritykset.

Artikkeli Kalastusketjun toiminnanohjauksen kehittäminen julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Hanke koostuu neljästä työpaketista.
TP 1. Luomun mahdollisuuksien kartoittaminen matkailusektorilla

TP 2. Luomun tuotteistaminen Saimaan matkailussa – innovointi

TP 3. Luomun tuotteistaminen – tuotekehitystoimenpiteet ja pilotointi

TP 4. Luomusta viestiminen

Hankkeen tuloksena 1. muodostuu käsitys luomun mahdollisuuksista matkailussa ja arvio käytettävyydestä/soveltuvuudesta Etelä-Savon matkailuympäristöön, 2. on kehitetty uusia luomumatkailutuotteita/-palveluita yhteistyössä ruokaketjun, matkailuyritysten ja luonnontuotealan toimijoiden kanssa ja 3. luomusta viestitään oikein ja matkailijoita houkuttavasti.

Artikkeli Lähde luomun matkaan – Luomun lisäarvon hyödyntäminen Etelä-Savon matkailuyritysten liiketoiminnassa julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Hankkeessa mukana oleva maatila tai maaseutuyritys saa konkreettisen tiedon missä vaiheessa oman tilan/yrityksen vastuullisuustyö on sen viidellä eri osa-alueella: ympäristö, eläinten hyvinvointi, tuoteturvallisuus, työntekijöiden hyvinvointi, ravitsemus, paikallisuus ja talous. Yhdessä hankkeen asiantuntijoiden kanssa määritetään omien vastuullisten toimintatapojen tavoitetasot ja arjessa toteutettavat kehittämistoimenpiteet.

Hankkeen tavoitteena on saada osallistujille ja koko elintarvikeketjuun uutta osaamista, tietoa, yhteisiä tavoitteita, yrityskohtaisia mittareita, uusia toimintamalleja ja yhteisiä viestejä vaikuttavuuden konkretisoimiseksi ja kilpailukyvyn rakentamiseksi.

Artikkeli Vastuullisuudesta kasvua ja kannattavuutta julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Ainutlaatuisen tuotantoympäristön lisäksi Suomella on jo pitkä historia niin kutsuttujen lääkinnällisten sienten käytössä. Pakuri ja tikkatee ovat olleet tunnettuja sekä juomina että kansanlääkinnässä jo satoja vuosia. Tuotteiden käyttö löytyy myös kirjoitetussa tiedossa muun muassa jo Lönnrotin kirjoista. Tämän lisäksi tuotteet ovat olleet mittavassa teollisessa tuotannossa 1930-40-luvulla. Tämän pohjalta Suomella on mahdollisuus vahvistaa tuotteiden näkyvyyttä ja brändi-imagoa käyttämällä EU:n nimisuojaa keskeisimpien pitkän käyttöhistorian omaavien tuotteiden osalta.

Tämän hankkeen tarkoituksena on valmistella pakurille ja tikkateelle EU:n nimisuojaa, suojattua alkuperänimitystä (SAN). Sillä tarkoitetaan nimeä, joka on peräisin tietyltä alueelta, tietystä paikasta tai poikkeustapauksissa tietystä maasta. Sen laatu ja ominaisuudet johtuvat olennaisesti tai yksinomaan tietystä maantieteellisestä ympäristöstä luontoineen ja inhimillisine tekijöineen. Tuotteen kaikki tuotantovaiheet tapahtuvat rajatulla maantieteellisellä alueella. Nimisuojan saaminen pakurille ja tikkateelle antaa pohjaa luoda suomalaisille erikoissienituotteille yhteistä kansallista brändiä, johon yritykset voivat tukeutua ja saada synergiaa markkinoinnissa.

Hanke jakautuu toiminnallisesti eri työpaketteihin, joiden yhteisenä päämääränä on EU:n alkuperäisnimisuoja hakemuksen valmistelu ja hakuprosessin toteuttaminen sekä viestintämateriaalin tuottaminen alkutuottajien ja jalostajien tueksi ja yrityssynergioita tuottavan brändin sekä markkinointistrategian tuottaminen.

Työpaketit eriteltynä:

1. EU:n alkuperänimisuoja hakemuksen valmistelu ja hakuprosessin loppuunsaattaminen (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Pro Pakuri ry, Luke).
Tässä työpaketissa valmistellaan kirjallisuuskatsaus (Kansallisarkisto) ja määritellään erityispiirteet pakurin ja tikkateen käyttö- ja tuotantohistoriasta nimisuojahakemuksen tueksi. Työpaketissa työstetään myös varsinainen nimisuojahakemus ja toteutetaan hakuprosessi yhteistyössä Maaseutuviraston vastuuviranomaisten kanssa. Jo valmisteluprosessi itsessään hyödyttää pakurisientä tuotteistavia ja markkinoivia toimijoita, koska systemaattinen pakurin olennaisten tuotetekijöiden seulonta sparraa hakijaryhmittymää mm. laatukriteeristön luomisessa ja edistää ylipäänsä toimijoiden yhteistyötä.

2. Viestintä ja brändin luominen (Helsingin yliopiston Ruralia-instituuutti ja Pro Pakuri ry, Luke).
Tässä työpaketissa tuotetaan koulutus- ja esitemateriaalia sekä alkutuottajille että jalostavalle teollisuudelle pakurista sekä muista meillä viljeltävistä erikoissienistä. Työpaketissa aloitetaan yrityssynergiointia tuovan markkinointi- ja vientistrategian valmistelu.
Työpaketissa järjestetään 4 kpl alueellisia koulutus- ja infotilaisuuksia, tuotetaan 4 kpl videoita ja 3 kpl tietoesitteitä.

3. Kansainvälisten toimintamallien benchmarkkaus – Case Japan Reishi Association (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Pro Pakuri ry, Luke).
Tässä työpaketissa tutustutaan alan kansainvälisiin toimintamalleihin. Pääasiallisena kohteena Japan Reishi Association, mutta myös eteläkorealaisten tuottajajärjestöistä tehdään kartoitus ja heidän toimintamallinsa kuvataan myös esiselvityksessä/raportissa. Työpaketin tuotoksena syntyy raportti kansainvälisestä toimintamallista ja analyysi sen soveltuvuudesta suomalaiseen tuotantoon ja tuotevalvontaan.

5. Hankehallinto (Pro Pakuri ry)
Hankehallinnoinnista (taloushallinto, resursointi, koordinointi, toimintaraportit yms.) vastaavat hanketoteuttajat toimenpiteiden ja osuuksiensa puitteissa. Hankekoordinaattori kokoaa maksatukseen tarvittavat tiedot ja toimii rahoittajan kanssa yhteystahona. Hankkeelle määritelty ohjausryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Hankekoordinaattori kutsuu ohjausryhmän kokoon.

Artikkeli Pakuri ja metsien erikoissienet – nimisuojan turvin vientiin julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehdään tutkimustyötä Suomen ja Venäjän arkistoissa ja kirjastoissa. Suomalaiset ja venäläiset kokoavat aineistoa Georg Magnus Sprengtportenista. Suomalaisten ja venäläisten yritysten kanssa pyritään saamaan aikaan historiallisiin tarinoihin perustuvan matkareitti, joka yhdistää Sprengtportenin elämään kuuluneet alueet erilaisten tuotteiden ja elämysten avulla. Se ulottuu Pietarista Leningradin alueen ja Viipurin kautta Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Etelä-Savoon. Reitin varrella on monia kiinnostavia kohteita ja tarinoita tuotteistettavaksi. Hankkeessa on mukana myös erityyppisiä ravintoloita ja kahviloita, oluen panijoita ja viininvalmistajia sekä Suomen että Venäjän puolella. Tutkimustyön avulla paikallisoppaille saadaan myös lisää tarinoita kerrottavaksi.

Toisessa vaiheessa rakennetaan ja kunnostetaan vuodelta 1739 peräisin olevaa Ristiinan Brahelinnan sotakoulua, johon rakennetaan muun muassa Yrjö Maunu Sprengtporteniin elämää ja toimintaa esittelevä näyttelyhuone. Tulevaisuudessa sotakoulurakennuksessa toimii myös muuta matkailuun liittyvää toimintaa. Venäjän puolella on tarkoitus toteuttaa kolme historiallista työpajaa sekä historiallinen näyttely.

Artikkeli Kestävä kansainvälinen historiamatkailu. Kustaa III – Sprengtporten – Katariina II julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Etelä-Savon elintarviketuotannon koko ketju, jossa tuotteiden jatkojalostus kuivaamalla tuo uusia mahdollisuuksia elinkeinotoimintaan

Tavoitteet

Hankkeen aikana toteutetaan pienimuotoinen tuotantolinja, joka sisältää luonnontuotteiden kuivaamon ja pakkauslinjaston. Toinen osakokonaisuus on oppimisympäristön luominen, jossa pääpaino on luonnontuotteiden kuivaamiseen liittyvällä tietotaidolla ja elintarvikkeiden tuotantoketjun osaamisella.

Toimenpiteet

Luonnoneväistä elinvoimaa / Investointihanke (EAKR)

• perustetaan Esedun tiloihin pieni elintarvikehuoneisto luonnontuotteiden kuivaamoa varten.
• investoidaan kuivureihin ja luonnontuotteiden jatkojalostamiseen oleellisesti liittyviin muihin laitteisiin.
• investoidaan pakkauslinjaan ja lähdetään hakemaan mahdollisimman ekologista pakkaustapaa

Luonnoneväistä elinvoimaa / Oppimisympäristön kehittämishanke (ESR)

• oppimisympäristökokonaisuuden valmistelu- ja suunnittelutyö
• osaamisen kehittäminen yhdessä Esedun oppilaitoksen opiskelijoiden ja alueen yritysten (muun muassa alkutuotanto, elintarviketuotanto, ravintola-ala) kanssa.
• työpajat, joita markkinoidaan hankkeen toimesta kohteena oleville toimialoille ja asiantuntijaorganisaatioille (luonnontuotteiden kuivaaminen ja jatkojalostaminen)
• kiltakoulumalli ja yhteistyö alueen yritysten ja järjestöjen ja tutkimustoiminnan kanssa
• toimintojen vakiinnuttaminen, pienimuotoisen kuivauslinjan vuokraaminen ulkopuolisille yrityksille ja asiantuntijaorganisaatioille, yritysten toimiminen yhteistyössä oppimisympäristön kanssa

Hankkeen tuloksia

Luonnoneväistä elinvoimaa Etelä-Savoon -hankkeen tuloksena on saatu varusteltua Etelä-Savon ammattiopisto Esedulle tuotekehitystila Leevi pienimuotoiseen elintarvikkeiden jatkojalostukseen. Tilassa on muun muassa mahdollisuus kolmeen eri kuivausteknologiaan, tuotteiden pakkaamiseen ja fermentointiin. Hankkeen aikana tiloja ja tuotekehitysprosessin eri vaiheita on testattu yrityksille järjestetyissä työpajoissa ja elintarvike- ja luonnontuotealan opiskelijoiden oppimistilanteissa. 

Tutustu hankkeen loppuraporttiin: Luonnoneväistä elinvoimaa Etelä-Savoon (esedu.fi) 

Artikkeli Luonnoneväistä Elinvoimaa Etelä-Savoon julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki matkailuun ja ruokaan kytkeytyvät yritykset, jotka voivat toiminnassaan tai tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä hyödyntää alueen erityisyyttä. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat Saimaan alueen matkailun markkinoinnista ja kehittämisestä vastaavat organisaatiot ja yhdistykset.

Hankkeen toimenpiteinä

1. toteutetaan monivaiheinen ja monitasoinen tiedonhankinta Etelä-Savon alueella. Lähteinä käytetään kuntien ja alueen matkailun verkkosivustoja (Visit-sivustoja), matkailuyrittäjien ja matkailun kehittäjien haastatteluja sekä etnografista kenttätyötä. sekä etnografisesta kenttätyöstä saatavia aineistoja, joiden perusteella selvitetään Saimaan alueen erityisyyttä ja ruokaan liittyviä tekijöitä.
2. kerätään tietoa EU:n nimisuojatuotteiden kuvauksia eAmbrosia ja GIview – tietokannoista ja käynnistää hakemusprosessin Saimaan alueelle kytkeytyvän tuotteen nimisuojaamiseksi. Tuotekuvauksista tarkastellaan millaisiin maantieteellisiin seikkoihin ko. tuotteiden erityisyys perustuu ja millaisilla maantieteellisillä perusteilla esimerkkituotteet on hvväksytty EU:n nimisuojajärjestelmään. Maantieteellisen alkuperän indikaattoreista laaditaan kooste, jota voidaan hyödyntää hankkeen työpajoissa ja Saimaan alueen erityisyyttä esille tuovassa kehitystyössä.
3. järjestetään työpajoja, joissa yrityksiä ohjataan tunnistamaan, ideoimaan ja työstämään paikallisiin erityisyystekijöiden hyödyntämistä lisäarvoa tuottavasti yritystoiminnassa. Toimepide käsittää tuote- ja palveluesimerkkien laatimisen, itsearvointityökalun työstämisen yrityksille, kaikille avoimet työpajat, aktivointikäynnit yrityksissä sekä yrityskohtaiset ohjauskäynnit halukkaille.

Löydösten mukaan Etelä-Savossa Saimaan paikan tuntu yhdistyy kolmeen teemaan: metsä, vesistö sekä alueen ihmiset ja aika. Saimaan paikan tuntua kuvaavat hiljaisuus ja rauhallisuus. Saimaan tuntu on myös kudos ihmisiä ennen ja nyt, heidän ominaisuuksiaan ja tapoja tehdä asioita. Se on myös kotoisuutta, vieraanvaraisuutta ja turvallisuutta, tekemistä yksin ja yhdessä.

Ruokaan ja ruoalliseen kulttuuriin liitettynä Saimaan paikan tuntu voi olla luonnon, metsän ja järven raaka-aineiden käyttöä, hätäilemätöntä ruoan laittoa ja leppoisa ruokailutilanne, johon kaikki ovat tervetulleita. Tämä ei vielä tee Saimaan alueen ruoasta kovin erilaista verrattuna muihin alueisiin. Paikan tunnun tunnistamisen avulla voidaan kuitenkin päästä pintaa syvemmälle paikan kuvaamisessa ja kohdemielikuvan luomisessa myös ruokanäkökulmasta. On siis tärkeää kaivaa ja nostaa esille tietyn paikan tuntu. Sieltä alkaa nousemaan erityisyyksiä, joita muualla ei ole.

Hankkeess toteutetun Paikan tuntu -itsearviointityökalun tarkoituksena on auttaa toimijoita matkakohteen paikan tuntu -tekijöiden omatoimiseen tunnistamiseen. Itsearviointityökalu perustuu Walesissa kehiteltyyn matkailuyrityksille suunnattuun “About Sense of Place” -työkirjaan. Myös hankkeessa laaditun EU:n nimisuojatuotteiden tuotekuvauskoosteen tarkoituksena on olla avuksi yrityksille: se antaa esimerkkejä siitä, millaisilla tekijöillä maataloustuotteen tai elintarvikkeen maantieteellistä erityisyyttä voidaan perustella ja auttaa yrityksiä tuomaan esille tuotteiden maantieteellistä alkuperään perustuvaa erityisyyttä. Hankkeessa havaitun pohjalta on lisäksi koottu vinkkejä paikan tunnun hyödyntämisestä ruokamatkailussa ja ruokamatkailun tuotteistamisessa.

Artikkeli Saimaa Taste of Place – SToP. Ruoka paikan tunnun ilmentäjänä ja matkailun edistämiskeinona julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.