Hankkeen tavoitteet

1. pysäyttää luonnonmukaisen maataloustuotannon väheneminen Järvi-Suomen alueella ja saada käännettyä kehitys takaisin kasvu-uralle tukemalla nykyisten luomutilojen toimintamahdollisuuksia ja tekemällä luomu kiinnostavaksi vaihtoehdoksi uusille. Erityistä huomiota halutaan kiinnittää luomukotieläintuotannon tulevaisuuden varmistamiseen.

2. tehostaa luomumaatalouden markkinointiyhteistyötä alueen tuottajien sekä näiden ja tuotteita jatkojalostavien ja markkinoivien yritysten välillä. Löytää uusia keinoja tuotteiden markkinointiin.

3. tuoda luomumaatalous tutummaksi kuluttajille kertomalla sen positiiviset ympäristövaikutukset ja kestävän tuotannon periaatteet sekä auttamalla heitä tunnistamaan paikallisen tuotannon vahvuudet.

Hankkeen tuloksena tavoitellaan, että Järvi-Suomi on hankkeen päättyessä vahvaa luomumaatalousaluetta, missä alueen luontaisiin resursseihin perustuva tuotanto on mahdollisimman tehokasta ja monipuolista sekä tuotteet haluttuja.

Tavoitteisiin pyritään erilaisin tiedonvälityksen keinoin; hyödyntämällä mm. työpajoja, koulutustilaisuuksia, opintomatkoja sekä sähköisiä alustoja.

Artikkeli Uutta virtaa Järvi-Suomen Luomuun julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Pellolta pöytään näkyväksi -hankkeen toteutus jakaantuu kolmeen painopistealueeseen:

1. Pellolta – Kestävä, uudistava alkutuotanto
2. Pöytään – Ympäristövastuullinen ruoantuotanto, ruokamatkailu, maisema, kulttuuriympäristö
3. Näkyväksi – Pellolta pöytään -ruokaketjun toimintatavan näkyväksi tekeminen monikanavaisesti viestien ja ruokatapahtumin 

Artikkeli Pellolta pöytään näkyväksi julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

• Vahvistaa pienten toimijoiden osaamista ja kilpailukykyä
• Nostaa paikallisen lihan jalostusastetta
• Parantaa lihaketjun brändiä ja kuluttajatietoisuutta

Mitä LIKE-hanke tekee?

• Verkostoi lihaketjun toimijoita yli maakuntarajojen
• Kehittää osaamista vastuullisuudessa, tuotekehityksessä, markkinoinnissa ja liiketoiminnassa
• Tukee jatkojalostusta ja lyhyiden toimitusketjujen rakentamista
• Vahvistaa lähilihan brändiä ja näkyvyyttä kuluttajille
• Edistää kestävää kehitystä ja eläinten hyvinvointia 

Artikkeli Lihat läheltä – ketju kuntoon (LIKE) julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Lisätä elintarvikkeiden jatkojalostusta ja parantaa pienyritysten kilpailukykyä, kehittymistä artesaaniruoan avulla.

Lisätä, koota ja välittää tietoa artesaaniruoasta ja sen tuottamisesta  laaja-alaisesti.

Vahvistaa artesaaniruokayrittäjien verkostoa.

Hankkeen keskeiset toimenpiteet:

TP1 Artesaaniruokatieto kaikkien saataville

TP2 Tiedolla ja yhteistyöllä artesaaniruokayrittäjyyteen – verkostojern vahvistaminen

TP3 Inspiroivia tarinoita ja vertaistukea – viestintää ja ideoiden jalkautusta

Hankkeen tulokset:

• lisää maaseutuyrittäjien, yrittäjiksi aikovien, aluekehittäjien sekä kuluttajien tietoisuutta artesaaniruoasta
• artesaaniruokayrittäjyys lisääntyy, elintarvikkeiden jatkojalostus vahvistuu ja syntyneet tuotteet kytkeytyvät entistä paremmin paikalliseen maaseutumatkailuun.
• erikoistuminen lisää yrittäjien vaihtoehtoja kehittää omaa toimintaansa sekä yritysten liikevaihtoa

Artikkeli Artesaaniruoka AITO O ÄKTA – Artesaaniruoka tutuksi maaseudun yrittäjille, kuluttajille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Kehitysohjelmaan pääsee mukaan n. 80 uutta, kasvavaa pk-yritystä Etelä-Savosta, Etelä-Karjalasta, Virosta ja Latviasta. Ohjelma on suunnattu luoville aloille sekä matkailu- ja ravintola-alan yrityksille, jotka ovat perustettu seitsemän vuoden sisällä.

Osallistumalla kehitysohjelmaan yritykset pystyvät suunnittelemaan strategiansa ja tarjontansa uudelleen hyödyntämällä elämystalouden liiketoimintamalleja. Hankkeessa toteutettavan kehitystyön avulla on tarkoitus saavuttaa parempaa asemaa markkinoilla erottautumiseen uusien elämystuotteiden avulla ja tätä kautta saavuttamaan kävijöille ikimuistoisempia kokemuksia, joilla on suurempi taloudellinen arvo kuin geneerisillä palvelutuotteilla.

Artikkeli Scaling Experiences – Elämystalouden kehitysohjelma yrityksille  julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Hankkeeseen rekrytoidaan vähintään 20 yritystä Latviasta, Suomesta ja Virosta. Suomessa kehittämistyö kohdistuu Kymenlaakson elintarvike- ja juomateollisuuden yrityksiin. Hankkeeseen mukaan valituille yrityksille tarjotaan tietoa kasvumahdollisuuksista järjestämällä tiedotusseminaareja, tuomalle esille esimerkkejä parhaista käytänteistä sekä kannustamalla yrityksiä verkostoyhteistyöhön.

Hankkeessa luodaan pysyvä toimintamalli yritystukiorganisaatioille asiantuntijaverkostoihin sekä yritysten väliseen yhteistyöhön ja kehittämistoimintoihin.

Hankkeen keskeiset toimenpiteet

Toimenpide 1: Kasvuohjelman toimintamallin kehittäminen

Yrityksille tarjottavat tukitoimet kartoitetaan ja kuvataan yritysten tarpeita vastaavalla tavalla.

Toimenpide 2: Yhteisen mentori- ja asiantuntijaverkoston perustaminen

Yritysten kasvua tuetaan hyödyntämällä hankemaiden monipuolista asiantuntemusta ja kokemusta.

Toimenpide 3: Yritysten valinta

Kasvuhaluiset yritykset valitaan mukaan ohjelmaan, ja niiden tueksi laaditaan räätälöidyt kasvusuunnitelmat.

Toimenpide 4: Valittujen yritysten tukeminen kasvuun ja kansainvälistymiseen

Yritysten kasvun tukitoimet koostuvat mm. mentoroinnista, asiantuntijakoulutuksista, bechmarkkauksesta, tapahtumista ja konsultaatioista.

Toimenpide 5: Ohjeistettu kasvupolku yritysten kasvun tueksi

Ohjelman kokemuksiin perustuva ohjeistettu kasvumalli tarjoaa käytännön suosituksia yritysten ja tukiorganisaatioiden kasvun tueksi.

Artikkeli Rural-UP – Kasvua maaseudun elintarvike- ja juomateollisuuden yrityksille julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Opetushenkilöstön ja kouluttajien lisääntynyt osaaminen näissä teemoissa vahistaa ravitsemisalan opiskelijoiden osaamista ja tieto-taitoa. Tämän lisäksi KasvisPro Edu-hanke parantaa edellä kerrottuihin teemoihin liittyen ammattilaisille suunnattujen koulutus-, neuvonta- ja viestintäaineistojen ja materiaalien saatavuutta, saavutettavuutta ja käytettävyyttä.

KasvisPro Edu-hankkeessa lisätään ammattikeittiöiden, ammattiopetuksen ja kotimaisia kasvipohjaisia tuotteita valmistavien ja jalostavien yritysten yhteistyötä. Tätä kautta edistetään asiakaslähtöisesti suunniteltujen tuoteratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa.

Hankkeessa toteutettavat toimenpiteet:
* Ammatillisen kasvisruokaosaamisen lisääminen
* Tuoteratkaisujen kehittäminen systemaattisella yhteistyöllä
* Materiaalien kokoaminen ja viestintä
* Hankkeen hallinnointi ja raportointi  

KasvisPro Edun tuloksena syntyy testattu koulutuskokonaisuus ammattikoulutuksen opetushenkilöstön, opiskelijoiden ja ammattikeittiöiden henkilöstön käyttöön osana opetusta, työssä oppimista ja perehdyttämistä.

KasvisPro Edussa luodaan testattu ja pilotoitu toimintamalli ammattikeittiöiden, kasviperäisiä tuotteita valmistavien ja jalostavien yritysten ja ammattiopetuksen yhteistyöhön. Näiden lisäksi kasvisruokaan, kasviperäisten proteiinien ja luomutuotteiden käyttöön ja hyväksyttävyyteen liittyvän materiaalien saatavuus paranee, kun ne kootaan ja linkitetään yhteen portaaliin. Hankkeen tuloksena syntyy myös uutta materiaalia ja aineistoa.

Artikkeli KasvisPro Edu – lisää ammatillista osaamista kasvisruoan ja kasviproteiinien käyttöön julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Tuottavuuden parantaminen: Tunnistetaan yhdessä työprosesseja, toiminnan solmukohtia ja mahdollisuuksia hyödyntää digitaalisia työkaluja ja älykkäitä laitteita sekä tuetaan prosessien kehittämistä.

Henkilöstön osallistaminen ja osaamisen kehittäminen: Autetaan organisaatioita kehittämään toimintaansa yhdessä henkilöstön kanssa.

Turvallisen ja toimivan työympäristön kehittäminen: Tuetaan fyysisen, kognitiivisen ja organisatorisen kuormituksen vähentämistä ammattikeittiöissä ja catering-alalla.

Keskeiset toimenpiteet ja yhteistyöyritysten osallistuminen

KetCat -hankkeen toimenpiteet jakautuvat neljään kehittämisjaksoon. Yksittäisten yhteistyöyritysten mukana oleminen kohdentuu valittuun jaksoon sekä jälkikäteen tehtävään tuloskyselyyn. Kehittämisjaksojen sisältö on yhdenmukainen, jolloin jokainen mukana oleva yritys pystyy hyödyntämään samat sisälllöt osana omaa toimintaansa. Yhteistyöyrityksenä voi olla myös ilman kehittämisen toimenpiteisiin osallistumista ja saada kuitenkin laajennettua oman yrityksen työntekijöiden tietämystä ergonomiasta ja prosessien kehittämisestä.

Mukana olevien, kehittämiseen sitoutuneiden yhteistyöyritysten kanssa toteutetaan seuraavat toimenpiteet:

• Vallitsevan tilanteen läpikäynti (yrityksen johto)
• LAPPI-työpaja (henkilöstö)
• Kehittämiskohteiden tunnistaminen (yrityksen johto)
• Kehittämiskohteiden nykytilan mittaaminen (henkilöstö)
• Kehittämiskohteiden priorisointi ja valinta (yrityksen johto)
• Kehittämistyön suunnittelu (yrityksen johto ja henkilöstö)
• Kehitystyö (henkilöstö)
• Seurantamittaukset (henkilöstö)

Artikkeli Ammattikeittiöt ja catering – KetCat julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Ruokapalveluissa on tartuttu tähän haasteeseen aktiivisesti, mutta yksin ruokapalvelutoimijoiden teoilla haaste ei ratkea, vaan yhteistyöhön ja kehittämiskumppaniksi tarvitaan myös ruokapalveluiden asiakkaat ja sidosryhmät.

Yhteistyöllä hävikkiosaajaksi HävikkiHUB-hanke auttaa lisäämään ruokahävikin hallintaan liittyvää osaamista ruokapalveluissa sekä niiden asiakas- ja sidosryhmissä.

Hanke tarjoaa ajantasaista tietoa, osaamista ja toimivia käytännön esimerkkejä yhteistyöstä sekä onnistuneesta hävikin hallinnasta talven 2026 tilaisuuksissa ja kaikkien käyttöön julkaistavassa maksuttomassa koulutuskokonaisuudessa.

Artikkeli Yhteistyöllä hävikkiosaajaksi – HävikkiHUB julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Ruoka onkin yksi Etelä-Savon maakuntastrategian kolmesta kärkiteemasta, koska sillä on merkittävä rooli maakuntamme elinkeinorakenteessa. Ruoka-alan kehittäminen edellyttää vahvaa raaka-ainetuotantoa sekä korkeamman jalostusasteen yritys-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Etelä-Savon ruoka-alan tulee nojata omiin vahvuuksiin ja hyödyntää maakunnassa olevaa osaamista lisäämällä ja kehittämällä verkottumista ja vuorovaikutteista toimintaa. Erityisesti ruoka-alan yrittäjien ja kehittäjien välinen yhteistyö vaatii lisäponnisteluja.

Alueellinen, koko ruoka-alaa koskeva kehittämisohjelma, joka reagoi toimintaympäristön muutoksiin, on työväline, jolla sitoutetaan ruoka-alan arvoketjun toimijoita verkottumaan ja työskentelemään yhdessä eteläsavolaisen ruuan puolesta. Jotta ohjelman toimenpiteet saadaan vietyä käytäntöön, ohjelma tulee jalkauttaa toimijoiden ja yrittäjien keskuuteen sekä seurata sen vaikuttavuutta systemaattisesti.

TAVOITTEET

Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA -hankkeen konkreettiset tavoitteet ovat:
• luoda vuosille 2021–2027 ruoka-alan toimijoiden yhteiset tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet, jotka kirjataan Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelmaan. Kehittämistoimien seurantaan luodaan läpinäkyvä järjestelmä.
• tehdä tunnetuksi eteläsavolaista ruuan tuotantoa ja ruokaosaamista monipuolisella ja monikanavaisella viestinnällä sekä tilaisuuksilla, joissa ruoka on keskiössä.
• jakaa tietoa yritysrahoituksista ja kartoittaa yrityskohtaisia kehittämistarpeita sekä ohjata yrityksiä sopivimman kehittämistahon ja -rahoituksen pariin. Auttaa löytämään tietoa ja apua yrityksien toiminnassa ja kehittämisessä eteen tuleviin ongelmiin sekä auttaa yrityksiä verkostoitumaan tuotannollisissa tehtävissä ja henkilöstön rekrytoinnissa.

TOIMENPITEET

Hankkeen toteutus jakautuu kolmeen työpakettiin. Ensimmäisessä työpaketissa tavoitteena on työstää yhdessä sidosryhmien kanssa Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelma, johon alueen ruoka-alan toimijat ja kehittäjät voivat laajasti sitoutua. Kehittämisohjelma asettaa tavoitteet, toimenpiteet ja mitattavissa olevat tulokset ruoka-alan toiminnalle vuosille 2021–2027 sekä luo systemaattisen tavan, jolla toteutumista seurataan ja tehdään tarvittavia muutoksia.

Toisen toimenpidekokonaisuuden pääpaino on ruoka-alan uutuustiedon välittäminen, alan tunnettuuden lisääminen ja arvostuksen nostaminen, jotta ruoka-alalle saadaan tekijöitä. Etelä-Savon vahva ruoka-alan osaaminen tuodaan esille alueellisesti ja valtakunnallisesti. Ruoka-alan toiminnan ja osaamisen esittelyyn tuodaan mukaan uusia kanavia ja osallistavia menetelmiä.

Kolmannessa työpaketissa keskeisin asia on ruoka-alan yrittäjyyden tukeminen ja tiedottaminen yrityksille käytettävissä olevista rahoitus- ja kehittämismahdollisuuksista järjestämällä alueellisia infotilaisuuksia sekä jalkautumalla yrityksiin.

TULOKSET

Hankkeen tuloksena syntyy alueen ruoka-alan toimijat sitouttava Ruoka-alan kehittämissuunnitelma vuosille 2021–2027, Etelä-Savon ruoka-alan näkyvyys kasvaa ja alueen maaseudun yrittäjät osaavat käyttää paremmin tarjolla olevia kehittämisen välineitä.

Artikkeli Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.