Ruoka onkin yksi Etelä-Savon maakuntastrategian kolmesta kärkiteemasta, koska sillä on merkittävä rooli maakuntamme elinkeinorakenteessa. Ruoka-alan kehittäminen edellyttää vahvaa raaka-ainetuotantoa sekä korkeamman jalostusasteen yritys-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Etelä-Savon ruoka-alan tulee nojata omiin vahvuuksiin ja hyödyntää maakunnassa olevaa osaamista lisäämällä ja kehittämällä verkottumista ja vuorovaikutteista toimintaa. Erityisesti ruoka-alan yrittäjien ja kehittäjien välinen yhteistyö vaatii lisäponnisteluja.

Alueellinen, koko ruoka-alaa koskeva kehittämisohjelma, joka reagoi toimintaympäristön muutoksiin, on työväline, jolla sitoutetaan ruoka-alan arvoketjun toimijoita verkottumaan ja työskentelemään yhdessä eteläsavolaisen ruuan puolesta. Jotta ohjelman toimenpiteet saadaan vietyä käytäntöön, ohjelma tulee jalkauttaa toimijoiden ja yrittäjien keskuuteen sekä seurata sen vaikuttavuutta systemaattisesti.

TAVOITTEET

Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA -hankkeen konkreettiset tavoitteet ovat:
• luoda vuosille 2021–2027 ruoka-alan toimijoiden yhteiset tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet, jotka kirjataan Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelmaan. Kehittämistoimien seurantaan luodaan läpinäkyvä järjestelmä.
• tehdä tunnetuksi eteläsavolaista ruuan tuotantoa ja ruokaosaamista monipuolisella ja monikanavaisella viestinnällä sekä tilaisuuksilla, joissa ruoka on keskiössä.
• jakaa tietoa yritysrahoituksista ja kartoittaa yrityskohtaisia kehittämistarpeita sekä ohjata yrityksiä sopivimman kehittämistahon ja -rahoituksen pariin. Auttaa löytämään tietoa ja apua yrityksien toiminnassa ja kehittämisessä eteen tuleviin ongelmiin sekä auttaa yrityksiä verkostoitumaan tuotannollisissa tehtävissä ja henkilöstön rekrytoinnissa.

TOIMENPITEET

Hankkeen toteutus jakautuu kolmeen työpakettiin. Ensimmäisessä työpaketissa tavoitteena on työstää yhdessä sidosryhmien kanssa Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelma, johon alueen ruoka-alan toimijat ja kehittäjät voivat laajasti sitoutua. Kehittämisohjelma asettaa tavoitteet, toimenpiteet ja mitattavissa olevat tulokset ruoka-alan toiminnalle vuosille 2021–2027 sekä luo systemaattisen tavan, jolla toteutumista seurataan ja tehdään tarvittavia muutoksia.

Toisen toimenpidekokonaisuuden pääpaino on ruoka-alan uutuustiedon välittäminen, alan tunnettuuden lisääminen ja arvostuksen nostaminen, jotta ruoka-alalle saadaan tekijöitä. Etelä-Savon vahva ruoka-alan osaaminen tuodaan esille alueellisesti ja valtakunnallisesti. Ruoka-alan toiminnan ja osaamisen esittelyyn tuodaan mukaan uusia kanavia ja osallistavia menetelmiä.

Kolmannessa työpaketissa keskeisin asia on ruoka-alan yrittäjyyden tukeminen ja tiedottaminen yrityksille käytettävissä olevista rahoitus- ja kehittämismahdollisuuksista järjestämällä alueellisia infotilaisuuksia sekä jalkautumalla yrityksiin.

TULOKSET

Hankkeen tuloksena syntyy alueen ruoka-alan toimijat sitouttava Ruoka-alan kehittämissuunnitelma vuosille 2021–2027, Etelä-Savon ruoka-alan näkyvyys kasvaa ja alueen maaseudun yrittäjät osaavat käyttää paremmin tarjolla olevia kehittämisen välineitä.

Artikkeli Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Etelä-Savon ruoka-ala on suurimmaksi osaksi mikroyritysten varassa. Maataloustuotteiden jatkojalostuksen, mukaan lukien luomu- ja luonnontuotteet, ja paikallistuotteiden markkinoinnin lisäksi tarvitaan liiketoimintalähtöisiä innovaatioita ja maaseutuelinkeinojen monipuolistamista. Kilpailukyvyn ja liiketoiminnan vahvistaminen vaatii yrityksiltä kykyä ennakointiin, proaktiiviseen toimintaan ja muutosten läpivientiin.

Verkostoituminen, kumppanuudet ja toimialojen rajapinnoille syntyvä liiketoiminta luovat uusia mahdollisuuksia. Ne eivät kuitenkaan synny itsekseen, vaan tueksi tarvitaan ”törmäyttämistä” ja konkretiaa uusiin toimintatapoihin ja teknologioihin.

TAVOITTEET

Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta – KURVI -hanke tavoitteena oli

• välittää ja tuottaa uutta tietoa ja työkaluja biotalousalan, erityisesti ruoka-alan, yrityksille yritystoiminnan kehittämiseksi sekä tarjota em. yrityksille mahdollisuuksia laaja-alaiseen verkostoitumiseen
• tuoda ruoka-alan valtakunnallisen tason kehittämistoimet alueella hyödynnettäviksi yhteistyöllä
• luoda Etelä-Savon ruokasektorin edistämiseen uusi yhteistyömalli

TOIMENPITEET JA TULOKSET

Hankkeen toteutus jakautui kolmeen työpakettiin, joista ensimmäinen keskittyy ruoka-alan yritysten liiketoimintamahdollisuuksien edistämiseen, erityisesti uusien mallien, toimintatapojen, teknologioiden ja ennakointitiedon avulla.

Hankkeessa järjestettiin ajankohtaisista aiheista Ruokaketjun tulevaisuustärskyt (4 tilaisuutta, 202 osallistujaa) ja demo-tilaisuuksia (7 tilaisuutta, 85 osallistujaa, joista noin 50 yrittäjiä). Tilaisuuksissa välitettiin uutuustietoa sekä ruoantuotantoon että tuotteiden markkinointiin. Tilaisuuksien asiasisällöistä tehtiin myös videoita (tilaisuuksien nauhotteita ja neljä erillistä videota), jotta tieto olisi mahdollisimman laajan joukon saatavilla.

Toisen kokonaisuuden pääpaino oli valtakunnallinen yhteistyö ja valtakunnallisen hankkeiden ja kehittämisen mahdollisuuksien tuominen alueen ruoka-alan yrittäjille. Hanke verkostoitui 28 valtakunnallisen ja alueellisen ruoka-alan hankkeen kanssa ja välitti niistä tietoa Etelä-Savon alueella. Hanke koordinoi valtakunnallisten hankkeiden neljää aluetilaisuutta Etelä-Savoon.

Tiedontuotanto Etelä-Savon ruokasektorista oli tärkeä osa hankkeen toimintaa ja Etelä-Savon ruoka-alan näkyväksi tekemistä. Hankkeessa tuotettiin Etelä-Savon ruokasektorista kaksi tilastotietoaineistoa, joissa kuvataan ruoka-alan liikevaihto, henkilöstö ja toimipisteiden määrä toimialoittain. Lisäksi ruoka-alan koordinaatiohankkeen valtakunnallista ruoka-alan tilastointia varten koottiin Etelä-Savon tiedot. Luomualan pyynnöstä koostettiin Luomu Etelä-Savossa -katsaus, joka käännettiin englanniksi, Organic food in South Savo. Etelä-Savon elintarvikealan jatkojalostuksen edistämiseksi työstettiin Elintarvikkeiden tuotekehitys ja asiantuntijapalvelut -selvitys. Valtakunnallisen Aitoja Makuja -sivuston yrityshakemiston eteläsavolaisten yritysten tietoja (177) on tarkastettu ja ylläpidetty.

Etelä-Savon ruokasektorin yhteistyön kehittäminen ja voimavarojen yhdistäminen oli kolmannen työpaketin keskeisin asia. Hanke kokosi laajasti ruokasektorin kehittäjiä ja kouluttajia yhteisiin tapaamisiin. Etelä-Savon ruoka-alan yhteistyön tiivistyminen näkyy konkreettisesti Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry:n toiminnassa. Hankkeen yhteistyön kehittämisen tuloksena Ekoneumiin liittyi kaksi uutta jäsentä: Etelä-Savon Koulutus Oy vuoden 2020 alusta ja ProAgria Etelä-Savo vuoden 2021.

Hankkeen tavoitteena oli luoda systemaattinen toimintatapa Etelä-Savon ruoka-alan kehittämiseen, johon tuloksena voidaan pitää kiinnostuksen heräämistä Etelä-Savon ruoka-alan klusterin perustamiseen ja ruokalusterityöpajoihin aktiivinen osallistuminen. Etelä-Savon ruokaklusterin perustamista jatketaan vuoden 2021 lopulla alkaneessa Klusterilla elinvoimaa Etelä-Savon ruoka-alalle -hankkeessa.

Etelä-Savon ruoka-alan uutiskirjettä toimitettiin 15 kpl ajanjaksolla 1.10.2018-31.12.2020. Palautekyselyihin vastanneet olivat uutiskirjeen sisältöön tyytyväisiä.

Hankkeen tilaisuuksien aineistot ja julkaisut on koottu KURVI-hankkeen sivulle www.xamk.fi/kurvi

Artikkeli Kumppanuudella Etelä-Savon ruoka-alalle vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta – KURVI julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

TAVOITTEET

Hankkeen tavoitteena on jäsentää kokonaisvaltainen Etelä-Savon ruoka- ja matkailualan yhdistävä kehittämisalusta ja luoda sille toimintamalli.

Hankkeessa selvitetään:
– miten ruoka- ja matkailualan yhdistävä osaamiskeskittymä eli kehittämisalusta voisi toimia, miten saadaan tiivistettyä ruoan ja matkailun rajapintojen yhteistyö,
– miten rakennetaan alueelle kansainvälinen, huipputason koulutusohjelma, jossa on huomioitu kattavasti ruoka- ja matkailualan osa-alueet
– miten yhdistetään ruoka- ja matkailutoimijoiden osaaminen ja mitä toimenpiteitä tarvitaan, jotta saadaan innovatiivisia ja korkeatasoisia tutkimus- ja kehityslähtöisiä elämyksellisiä ruokamatkailutuotteita.

TOIMENPITEET

Hankkeen toimenpiteet on jaettu kolmeen toimenpidekokonaisuuteen:
TP1. Huippukoulutuskokonaisuuden valmistelu ja laaditaan alustava suunnitelma huippukoulutusyksiköstä. Valmistelussa laaditaan nykytila-analyysi koulutustarjonnasta ja kansainvälisistä yhteyksistä, benchmarkataan korkeatasoisia kansainvälisiä ja valtakunnallisia koulutusorganisaatioita ja ruokamatkailukonsepteja.
TP2. Tutkimus- & kehittämislähtöisyys ruoan ja matkailun yhdistämisessä –kokonaisuudessa laaditaan nykytila-analyysi ruoka- ja matkailualojen tutkimus- ja kehittämisosaamisesta, benchmarkataan korkeatasoisia kansainvälisiä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioita sekä laaditaan suunnitelman miten yhdistetään ruoka- ja matkailualojen osaaminen innovatiiviseksi ruokamatkailua tukevaksi toiminnaksi.
TP3. Ruoka- ja matkailualan toimijoiden kehittämisalustan toimintamallin suunnittelu ja muodostaminen: Kootaan yhteen TP1:n ja TP2:n selvitykset ja muodostetaan näiden pohjalta ehdotus ruoka- ja matkailualan kehittämisalustan toimintamalliksi.

TULOKSET

Hankkeen tuloksena saadaan ehdotus ruoka- ja matkailualan kehittämisalustan toimintamallista, joka sisältää alustavat suunnitelmat huippukoulutuskokonaisuuden perustamisesta ja korkeatasoisesta ruokamatkailun tutkimus- ja kehittämistoiminnasta.

Artikkeli Saimaa Food & Tourism -kehittämisalustan selvityshanke julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Hankkeen tavoitteena on parantaa tuottavuutta ja työhyvinvointia Etelä-Savon alueen matkailu- ja ravitsemisalan yrityksissä ja julkisissa organisaatioissa. Hankkeessa tehdään työpaikat tietoisiksi digiohjauksen mahdollisuuksista perehdyttämisessä ja työnopastuksessa, tuodaan matkailu- ja ravitsemisalan yrityksiin uusia digitaalisia välineitä hyödyntäviä toimintatapoja ja pilotoidaan välineitä sekä toimintatapoja käytännössä.

TOIMENPITEET

• Digiperehdyttämisen ja –ohjauksen tarpeiden selvittäminen
• Digimahdollisuudet ja ideointi
• Digiperehdyttämisen pilotoinnit
• Vertaisoppiminen ja toimintatapojen ja –mallien levittäminen sekä jatkokehittämistarpeet

TULOKSET

Hankkeen tuloksina sekä organisaatiot että työntekijät saavat havainnollista tietoa digitaalisesta perehdyttämisestä- ja työnohjauksesta sekä oppivat hyödyntämään uudenlaisia toimintamalleja työhyvinvoinnin edistämiseksi.  Hankkeen tuloksena digitaalisten välineiden käyttö perehdyttämisen ja työnopastuksen apuna parantaa Etelä-Savon alueen matkailu- ja ravitsemisalan yritysten ja julkisten organisaatioiden tuottavuutta ja työhyvinvointia. Tuotoksena  syntyy sisältöä ”Perehdyttäminen digisti palvelualalla” -koulutustuotteelle.

Artikkeli Virtuaalinen työnopastus ja perehdyttäminen palvelualalla julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Artikkeli Bridge builders – Building sustainable nutritional bridges between research and health and wellbeing services for elderly julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Keskeisiä kysymyksiä ovat:

• Miten eteläsavolaiset ruokapalvelut käyttävät ja hallitsevat dataa liiketoimintansa suunnitteluun, toimeenpanoon ja ohjaamiseen tällä hetkellä?
• Miten ruokatuotantoprosessia johdetaan ja sen tehokkuutta suunnitellaan, kehitetään ja mitataan?
• Miten asiakaslähtöisyys ja vastuullisuus otetaan huomioon?
• Millaisille ruokapalvelutietojärjestelmille on tarvetta?
• Millä tavoin toimintaa kehitetään vähähiilisemmäksi datan avulla?
• Millaiselle koulutukselle, kehittämis- ja TKI-toiminnalle on ruokapalveluissa tarvetta?

Hankkeen tuloksena syntyy kuvaus vuorovaikutteisesta ja yrityskeskeisestä toimintamallista, joka tukee ruokapalvelualan toiminnan asiakaskeskeistä ja dataperusteista kehittämistä. Selvitys tuo lisätietoa koulutustuotteiden ja oppimis- ja TKI-ympäristöjen räätälöintiin.

Artikkeli Etelä-Savon resurssiviisaat ruokapalvelut – tiedolla tehokkuutta prosesseihin ja vähähiilisyyteen julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Hankkeessa mukana oleva maatila tai maaseutuyritys saa konkreettisen tiedon missä vaiheessa oman tilan/yrityksen vastuullisuustyö on sen viidellä eri osa-alueella: ympäristö, eläinten hyvinvointi, tuoteturvallisuus, työntekijöiden hyvinvointi, ravitsemus, paikallisuus ja talous. Yhdessä hankkeen asiantuntijoiden kanssa määritetään omien vastuullisten toimintatapojen tavoitetasot ja arjessa toteutettavat kehittämistoimenpiteet.

Hankkeen tavoitteena on saada osallistujille ja koko elintarvikeketjuun uutta osaamista, tietoa, yhteisiä tavoitteita, yrityskohtaisia mittareita, uusia toimintamalleja ja yhteisiä viestejä vaikuttavuuden konkretisoimiseksi ja kilpailukyvyn rakentamiseksi.

Artikkeli Vastuullisuudesta kasvua ja kannattavuutta julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Wasteless Food Service in Finland (WFSF) -hankkeen tavoitteena on löytää hyviä ratkaisuja ja käytänteitä, joilla ruokahävikin määrää voidaan laskea. Näitä käytänteitä tullaan hankkeen aikana pilotoimaan erityyppisissä julkisissa ja yksityisissä ruokapalvelukeskuksissa.
Hankkeen tavoitteena on
• Selvittää ruokapalveluiden ruokatuotannon ennakoinnin ja suunnittelun mahdollisuuksia ruokahävikin ehkäisyssä (nykytila ja tulevaisuuden tavoitetila).
• Standardisoida malli ruokahävikin ja hävikkilajien jatkuvan seurannan edistämiseksi erityyppisissä julkisissa ja yksityisissä ruokapalveluissa.
• Tuottaa uutta, käytännönläheistä ja helposti saavutettavaa tietoa ruokahävikin ehkäisyn ja vähentämisen keinoista (koulutukset, materiaalit).
• Tiedottaa jo olemassa olevista hyvistä käytänteistä sekä tuotetaan uutta tietoa ruokahävikin ehkäisystä ruokapalvelualalla.
• Nostaa ruokapalveluiden ammattitaidon ylpeyttä ja vastuutta koko yhteiskunnan osalta sekä globaalisti.

Ruokahävikin vähentämisen edistämiseksi tehty tutkimus- ja kehitystyötä ja näistä saatuja hyviä käytännön esimerkkejä hyödynnetään tämän hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeen aikana edistetään jatkuvaa ruokahävikin seurantaa erityyppisissä julkisissa ja yksityisissä ruokapalveluissa, kuten oppilaitokset, päiväkodit, hoivakodit, sairaalat, huoltoasemat ja ravintolat.

Kehitysohjelmaan osallistuvat ruokapalvelutoimijat käyvät läpi hakuprosessin, jossa hakemusten ja haastattelujen perusteella mukaan valitaan enintään 18 ruokapalvelutoimijaa. Hakijoiden valinnassa painotetaan mm. osallistujan sitoutumista ja kehittämishalukkuutta sekä johdon sitoutumista kehittämishankkeeseen.

Hankkeen toiminta koostuu viidestä eri toimenpiteestä, joiden toteutusaikataulu on
1) 01/2022–06/2022 Hankkeeseen osallistuvien ruokapalveluiden valinta ja nykytila- analyysi
2) 07/2022–12/2022 Ruokapalvelujen tuotannon ennakoinnin ja suunnittelun nykytila ja kehittäminen
3) 01/2023–06/2023 Mittauksilla konkretiaa hävikin hallintaan
4) 07/2023–11/2023 Uusia ratkaisuja ja lisätietoa
5) Viestintä, vaikuttaminen ja koordinaatio > toteutetaan koko hankkeen ajan

Lopputulemana saadaan standardoitu malli ruokahävikin seurantaan.

Artikkeli Wasteless Food Service in Finland (WFSF) julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Maataloutemme on siirtymässä kohti regeneratiivista tuotantoa. Regeneratiivisella eli uudistavalla maataloudella tarkoitetaan omat resurssinsa uudistavaa ja ekosysteemejä palvelevaa ruoan tuotantoa, jonka keskiössä on viljelymaan viljavuuden ylläpito ja sen nostaminen. Keinovalikoimaan sisältyvät jo monimuotoinen hiiltä sitova ja maan kasvukuntoa parantava viljelykierto, kasvipeitteisyyden ylläpito ja mahdollisimman vähäinen maan muokkaus.

Luomutuotannon täytyy kehittyä, jotta sen asema kestävän ruoantuotannon sertifioituna tuotantotapana säilyy ja vahvistuu entisestään globaalissa ruokajärjestelmässä. Luomuviljelyn kehittäminen edellyttää sen ympäristötehokkuuden parantamista tutkimusperustaisesti ja käytännön toimintaympäristöä ymmärtäen. Yhtä tärkeää on tuottaa tutkimukseen perustuvia syötteitä luomusertifioinnin kehittämiseksi.

Hankkeen päätavoitteena on kehittää eteläsavolaista luomuosaamista erityisesti regeneratiivisen tuotannon suunnassa, ja nostaa sen profiilia valtakunnan tasolla.

Hankkeen toimenpiteinä

• kehitetään ja testataan regeneratiivisen luomuviljelyn toteuttamisen mahdollisuuksia ja käytäntöjä olemassa olevaan tutkimustietoon perustuen ja luomutiloilla tehtävien käytännön kokeilujen avulla.
• tuotetaan osaamista ja opasmateriaalia regeneratiivisen luomuviljelyn toteuttamisesta eri tuotantosuunnilla

Hankkeen kohderyhmänä ovat luomuviljelijät, luomututkijat, luomuneuvojat, luomutuotannosta kiinnostuneet kuluttajat ja muut yhteiskunnalliset toimijat.

Artikkeli Luomu 2.0 – Tutkittua tietoa ja käytännön malleja regenaratiivisen luomuviljelyn tueksi julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

EU ylläpitää eAmbrosia-tietokantaa kaikista nimisuojatuotteista. Merkin antamaa lisäarvoa voivat hyödyntää myös monet muut paikalliset toimijat kuin itse tuotetta valmistavat yritykset. Esimerkiksi ravintolat, agroturismi ja kulttuuriaktiviteetit saavat lisäarvoa omaan toimintaansa suosimalla nimisuojatuotteita, sillä nimisuoja lisää tunnettuutta niin Suomessa kuin maailmallakin.

Hankkeella on kaksi päätavoitetta:
1. Tehdä suomalaisia nimisuojatuotteita kuluttajille tunnetuksi.
2. Edistää uusien suomalaisten nimisuojatuotteiden saamista nimisuojajärjestelmään.

Nämä tavoitteet tuodaan selkeästi esille mm. maa- ja metsätalousministeriön kehittämissuunnitelmassa vuosille 2018-2025. Kehittämissuunnitelmassa asetetaan mm. tavoite saada 20 uutta maantieteellistä merkintää rekisteröityä EU-tasolla vuoteen 2025 mennessä. Hankkeen akronyymillä #nimisuoja2025 viestitään tästä tavoitteesta.

Hankkeessa toteutetaan valtakunnallisia tiedottamistoimenpiteitä, jotka on suunnattu kuluttajille, yrittäjille ym. hankkeen eri kohderyhmille. Lisäksi hankkeessa kehitetään yrittäjien osaamista nimisuojatuotteiden hakuprosessien osalta.

Hankkeen kohderyhmänä ovat
– kuluttajat
– tuottajat ja elintarvikealan yritykset
– elintarvikealan asiantuntijat ja kehittäjät sekä alan viranomaiset Suomessa
– uudet hakijaryhmittymät
– jo olemassa olevien nimisuojatuotteiden taustalla olevat hakijaryhmittymät, tuottajat ja yritykset
– matkailualan yritykset ja matkailijat.

Hankkeessa lisättiin kuluttajien tietoisuutta nimisuojatuotteista ja siinä hyödynnettiin muun muassa sosiaalisessa mediassa aiemmassa PROMO-hankkeessa tuotettuja kuva- ja videomateriaaleja. Kuluttajapakkauksia ja ravintolamenuja varten laadittiin merkintöjä ohjeistavat infograafit. Tuotteiden hakemista järjestelmään kuvattiin selitysvideon avulla sekä laadittiin nimisuojasta kertovaa opetusmateriaalia oppilaitoksia varten. Nimisuojamerkkien tunnettuutta selvitettiin kuluttajien keskuudessa keväällä 2022 ja se osoitti merkkien tunnettuuden hienoista kasvua vuodesta 2018.

Keskeinen osa koko hanketta oli uusien tuotteiden saaminen nimisuojajärjestelmään ja hakijaryhmien kokoaminen ja tukeminen hakuprosessissa. Maa- ja kotitalousnaisten aluetoimijoille toteutettiin valtakunnallinen valmennus kattavan asiantuntijaverkoston luomiseksi. EU-tason hyväksymismenettelyn läpäisi syyskuussa suojattuna maantieteellisenä merkintänä (SMM) ”Aito saunapalvikinkku/Äkta basturökt skinka”. Hyväksymistä odottelee SMM-statuksella ”Suonenjoen mansikka” ja kansallinen vastaväitemenettely on käynnissä 19.12.2022 asti nimille ”Savolainen talkkuna” ja ”Savolainen talakkuna”.

Artikkeli Nimisuoja2025 – Suomalaisen nimisuojan uudet tuotteet, tekijät ja kuluttajat julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.