Lisätä rajat ylittävää yhteistyötä ja  tukea yhteisten GI-hakemusten laatimista, lisätä GI-merkintöjen hyödyntämistä markkinoinnissa sekä yhdistää pk-yrityksiä ja muita toimijoita uusien verkostomaisten toimintatapojen kehittämiseksi GI-konseptien avulla.

Hankkeen keskeiset toimenpiteet:

WP 1. Tietoisuuden lisääminen ja työkalut GI-prosessien tukemiseksi: transnational webinaarit ja konferenssit, toimialakohtaiset työpajat

WP 2. GI-hakuprosessien pilotointi: myös multicountry-hakemukset NPA-alueella

WP 3. GI-merkintöjen hyödyntäminen markkinoinnissa ja uusien markkinoiden avaamisessa

Hankkeen tulokset:

Pk-yritykset ja muut toimijat ovat tietoisempia siitä, miten GI-järjestelmästä voidaan hyötyä ja kuinka prosessia voidaan hyödyntää osana tuotekehitystä sekä verkostojen rakentamista.

Yhteensä 10 pilottiryhmää jättää GI-hakemuksen (joko maataloustuotteiden tai käsityö- ja teollisuustuotteiden järjestelmään).

NPA-alueen PK-yritykset ovat saaneet uusia, GI-jrjestelmää hyödyntäviä työkaluja markkinointiin ja viestintään, erityisesti BtoB ja BtoC konteksteissa

Artikkeli GIFT – Geographical Indication boosting Food, Non-food and Tourism sectors in Northern areas julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Lisätä elintarvikkeiden jatkojalostusta ja parantaa pienyritysten kilpailukykyä, kehittymistä artesaaniruoan avulla.

Lisätä, koota ja välittää tietoa artesaaniruoasta ja sen tuottamisesta  laaja-alaisesti.

Vahvistaa artesaaniruokayrittäjien verkostoa.

Hankkeen keskeiset toimenpiteet:

TP1 Artesaaniruokatieto kaikkien saataville

TP2 Tiedolla ja yhteistyöllä artesaaniruokayrittäjyyteen – verkostojern vahvistaminen

TP3 Inspiroivia tarinoita ja vertaistukea – viestintää ja ideoiden jalkautusta

Hankkeen tulokset:

• lisää maaseutuyrittäjien, yrittäjiksi aikovien, aluekehittäjien sekä kuluttajien tietoisuutta artesaaniruoasta
• artesaaniruokayrittäjyys lisääntyy, elintarvikkeiden jatkojalostus vahvistuu ja syntyneet tuotteet kytkeytyvät entistä paremmin paikalliseen maaseutumatkailuun.
• erikoistuminen lisää yrittäjien vaihtoehtoja kehittää omaa toimintaansa sekä yritysten liikevaihtoa

Artikkeli Artesaaniruoka AITO O ÄKTA – Artesaaniruoka tutuksi maaseudun yrittäjille, kuluttajille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Pitkällä aikavälillä toimenpiteet uudistavat marata-alaa ja vastaavat sen muuttuviin työelämän vaatimuksiin. Parantunut työhyvinvointi ja tuottavuus tekevät alasta houkuttelevamman ja auttavat ratkaisemaan työvoimapulaa.

Hankkeen keskeiset toimenpiteet

Keskeiset toimenpiteet jakautuvat neljään toiminnalliseen työpakettiin, joiden avulla yritykset voivat saavuttaa merkittäviä parannuksia työhyvinvoinnissa ja tuottavuudessa.

Näiden työpakettien kautta yritykset voivat parantaa työhyvinvointia ja tuottavuutta, löytää innovatiivisia ratkaisuja, verkostoitua muiden alan toimijoiden kanssa ja hyödyntää mittaustietoa päätöksenteon tukena.

Työpaketti 1 keskittyy tunnistamaan ja ratkaisemaan yrityskohtaisia haasteita, jotka liittyvät työhyvinvointiin ja tuottavuuteen.

Työpaketti 2 tarjoaa yrityksille käyttöön työkirjan, joka sisältää käytännön työkaluja ja menetelmiä kehittämistoimenpiteiden tueksi.

Työpaketti 3 mahdollistaa työkirjan sisältämien ratkaisujen testaamisen ja kehittämisen käytännön kokeilujen avulla.

Työpaketti 4 hyödyntää hankkeen viestintää ja tulosten levittämistä, mikä lisää tietoisuutta ja edistää hyvien käytäntöjen omaksumista.

Artikkeli TyhyTeko – Työhyvinvointia ja tuottavuutta marata-alan ammattilaisille tekoälyn ja robotiikan avulla julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Tuottavuuden parantaminen: Tunnistetaan yhdessä työprosesseja, toiminnan solmukohtia ja mahdollisuuksia hyödyntää digitaalisia työkaluja ja älykkäitä laitteita sekä tuetaan prosessien kehittämistä.

Henkilöstön osallistaminen ja osaamisen kehittäminen: Autetaan organisaatioita kehittämään toimintaansa yhdessä henkilöstön kanssa.

Turvallisen ja toimivan työympäristön kehittäminen: Tuetaan fyysisen, kognitiivisen ja organisatorisen kuormituksen vähentämistä ammattikeittiöissä ja catering-alalla.

Keskeiset toimenpiteet ja yhteistyöyritysten osallistuminen

KetCat -hankkeen toimenpiteet jakautuvat neljään kehittämisjaksoon. Yksittäisten yhteistyöyritysten mukana oleminen kohdentuu valittuun jaksoon sekä jälkikäteen tehtävään tuloskyselyyn. Kehittämisjaksojen sisältö on yhdenmukainen, jolloin jokainen mukana oleva yritys pystyy hyödyntämään samat sisälllöt osana omaa toimintaansa. Yhteistyöyrityksenä voi olla myös ilman kehittämisen toimenpiteisiin osallistumista ja saada kuitenkin laajennettua oman yrityksen työntekijöiden tietämystä ergonomiasta ja prosessien kehittämisestä.

Mukana olevien, kehittämiseen sitoutuneiden yhteistyöyritysten kanssa toteutetaan seuraavat toimenpiteet:

• Vallitsevan tilanteen läpikäynti (yrityksen johto)
• LAPPI-työpaja (henkilöstö)
• Kehittämiskohteiden tunnistaminen (yrityksen johto)
• Kehittämiskohteiden nykytilan mittaaminen (henkilöstö)
• Kehittämiskohteiden priorisointi ja valinta (yrityksen johto)
• Kehittämistyön suunnittelu (yrityksen johto ja henkilöstö)
• Kehitystyö (henkilöstö)
• Seurantamittaukset (henkilöstö)

Artikkeli Ammattikeittiöt ja catering – KetCat julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Hankkeen tavoitteet

1. Etelä-Savon ruokaklusterin strategisuus ja suunnitelmallisuus vahvistuvat:

Klusteristrategia kehitetään tiiviissä yhteistyössä klusterin jäsenten kanssa, integroimalla tieteessä, teknologiassa sekä sosiaalisessa ja taloudellisessa kehityksessä tapahtuvat trendit. Strategian toteuttaminen tuo systemaattisuutta ja sitouttaa jäsenet mukaan toimintaan.

2. Ruokaklusteri verkostoituu, verkottaa ja kasvaa:

Klusterin jäsenmäärän kasvattaminen ja uusien toimijaryhmien mukaan saaminen ovat keskeisiä tavoitteita. Verkostoituminen ja yhteistyön edistäminen klusterin jäsenten ja sidosryhmien kesken ovat tärkeitä.

3. Eurooppalainen klusteriyhteistyö vahvistuu Etelä-Savon eduksi:

Kansainvälistymissuunnitelma laaditaan osana klusteristrategiaa. Klusteriorganisaatioiden tuki kansainvälistymiseen ja räätälöidyt tukitoimenpiteet ovat tarpeen, jotta pienet toimijat voivat onnistuneesti toteuttaa kansainvälistymisprosesseja.

Hankkeen keskeiset toimenpiteet

Hankkeen toimenpiteet jakautuvat kolmeen eri työpakettiin: Yritysten kasvun ja verkostoitumisen tukeminen, Ruokaklusterin strategiatyö ja Verkostoja ja näkyvyyttä Euroopasta. Koko hankkeen ajan ja erityisesti osana strategiatyötä kootaan ja arvioidaan tietoa siitä, miten ruokaklusteri (klusterin koordinaatio) voisi parhaiten palvella tuottaa lisäarvoa jäsenilleen.

Kaikkiin kolmeen työpakettiin sisältyy klusterin jäsenistön osallistaminen toimenpiteisiin: haastattelut, kyselyt, työpajatyöskentelyt, opintomatkat.

TP 1: Yritysten kasvun ja verkostoitumisen tukeminen

Klusteriluotsilla kehittämistarpeet esille: Klusteriluotsi-palvelu on klusterin jäsenille suunnattu luottamuksellinen tilannekeskustelu, joka ohjaa yritystä kehittämispalveluihin tai kumppanuuksiin. Hankkeessa kehitetään Klusteriluotsi-palvelua tukemaan yhteistyön jatkumoa ja painottaen jäsenten verkostoitumista, verkottumista ja kansainvälistymistä.

Jäsentapahtumien järjestäminen: tapaamiset, kotimaan ja ulkomaan opintomatkat.

Hanke tuottaa uutta viestintämateriaalia ja viestii aktiivisesti kohderyhmälle (uutis- ja jäsenkirje, Linkedin, some) sekä hakee uusia jäseniä mukaan.

TP 2: Ruokaklusterin strategiatyö

Jäsenlähtöisen klusteristrategian laadinta, julkaiseminen ja tiedottaminen.

Klusterin laatutyön jatkaminen: Uutta Cluster management Excellence Bronze Label -itsearviointia varten hanke dokumentoi klusterin toimintaa ja asettaa tavoitteita kehittämiselle, mikä muodostaa pohjan jatkuvalle laatutyölle.

TP3. Verkostoja ja näkyvyyttä Euroopasta

Hanke työstää Etelä-Savon ruokaklusterille sopivan kansainvälistymissuunnitelman täydentämään klusterin strategiaa klusterin erilaiset jäsenet ja jäsentarpeet huomioon ottaen (jäsenyritykset, koordinaatiotoimijat, muut toimijat ja sidosryhmät) ja tuottaa kansainvälistymistä tukevaa viestintämateriaalia (mm. esite, verkkosivujen kieliversio).

Hanke verkostoituu aktiivisesti Euroopan klustereiden ja muiden ruoka-alan verkostojen tai ekosysteemien kanssa.

Hanke viestii avoinna olevista kv-hauista ruokaklusterin jäsenille ja koordinoi hakuihin osallistumista.

Hanke hakee Clusters meet Regions-konferenssia järjestettäväksi Etelä-Savossa. Mikäli järjestämisvastuu saadaan, niin järjestetään tapahtuma yhteistyössä ECCP:n ja maakunnallisten toimijoiden kanssa.

Artikkeli Eurooppalaisessa klusteriyhteistyössä eteenpäin (EKE) – Etelä-Savon ruokaklusteritoiminnan systematisointi julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Etelä-Savon ruoka-ala on suurimmaksi osaksi mikroyritysten varassa. Maataloustuotteiden jatkojalostuksen, mukaan lukien luomu- ja luonnontuotteet, ja paikallistuotteiden markkinoinnin lisäksi tarvitaan liiketoimintalähtöisiä innovaatioita ja maaseutuelinkeinojen monipuolistamista. Kilpailukyvyn ja liiketoiminnan vahvistaminen vaatii yrityksiltä kykyä ennakointiin, proaktiiviseen toimintaan ja muutosten läpivientiin.

Verkostoituminen, kumppanuudet ja toimialojen rajapinnoille syntyvä liiketoiminta luovat uusia mahdollisuuksia. Ne eivät kuitenkaan synny itsekseen, vaan tueksi tarvitaan ”törmäyttämistä” ja konkretiaa uusiin toimintatapoihin ja teknologioihin.

TAVOITTEET

Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta – KURVI -hanke tavoitteena oli

• välittää ja tuottaa uutta tietoa ja työkaluja biotalousalan, erityisesti ruoka-alan, yrityksille yritystoiminnan kehittämiseksi sekä tarjota em. yrityksille mahdollisuuksia laaja-alaiseen verkostoitumiseen
• tuoda ruoka-alan valtakunnallisen tason kehittämistoimet alueella hyödynnettäviksi yhteistyöllä
• luoda Etelä-Savon ruokasektorin edistämiseen uusi yhteistyömalli

TOIMENPITEET JA TULOKSET

Hankkeen toteutus jakautui kolmeen työpakettiin, joista ensimmäinen keskittyy ruoka-alan yritysten liiketoimintamahdollisuuksien edistämiseen, erityisesti uusien mallien, toimintatapojen, teknologioiden ja ennakointitiedon avulla.

Hankkeessa järjestettiin ajankohtaisista aiheista Ruokaketjun tulevaisuustärskyt (4 tilaisuutta, 202 osallistujaa) ja demo-tilaisuuksia (7 tilaisuutta, 85 osallistujaa, joista noin 50 yrittäjiä). Tilaisuuksissa välitettiin uutuustietoa sekä ruoantuotantoon että tuotteiden markkinointiin. Tilaisuuksien asiasisällöistä tehtiin myös videoita (tilaisuuksien nauhotteita ja neljä erillistä videota), jotta tieto olisi mahdollisimman laajan joukon saatavilla.

Toisen kokonaisuuden pääpaino oli valtakunnallinen yhteistyö ja valtakunnallisen hankkeiden ja kehittämisen mahdollisuuksien tuominen alueen ruoka-alan yrittäjille. Hanke verkostoitui 28 valtakunnallisen ja alueellisen ruoka-alan hankkeen kanssa ja välitti niistä tietoa Etelä-Savon alueella. Hanke koordinoi valtakunnallisten hankkeiden neljää aluetilaisuutta Etelä-Savoon.

Tiedontuotanto Etelä-Savon ruokasektorista oli tärkeä osa hankkeen toimintaa ja Etelä-Savon ruoka-alan näkyväksi tekemistä. Hankkeessa tuotettiin Etelä-Savon ruokasektorista kaksi tilastotietoaineistoa, joissa kuvataan ruoka-alan liikevaihto, henkilöstö ja toimipisteiden määrä toimialoittain. Lisäksi ruoka-alan koordinaatiohankkeen valtakunnallista ruoka-alan tilastointia varten koottiin Etelä-Savon tiedot. Luomualan pyynnöstä koostettiin Luomu Etelä-Savossa -katsaus, joka käännettiin englanniksi, Organic food in South Savo. Etelä-Savon elintarvikealan jatkojalostuksen edistämiseksi työstettiin Elintarvikkeiden tuotekehitys ja asiantuntijapalvelut -selvitys. Valtakunnallisen Aitoja Makuja -sivuston yrityshakemiston eteläsavolaisten yritysten tietoja (177) on tarkastettu ja ylläpidetty.

Etelä-Savon ruokasektorin yhteistyön kehittäminen ja voimavarojen yhdistäminen oli kolmannen työpaketin keskeisin asia. Hanke kokosi laajasti ruokasektorin kehittäjiä ja kouluttajia yhteisiin tapaamisiin. Etelä-Savon ruoka-alan yhteistyön tiivistyminen näkyy konkreettisesti Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry:n toiminnassa. Hankkeen yhteistyön kehittämisen tuloksena Ekoneumiin liittyi kaksi uutta jäsentä: Etelä-Savon Koulutus Oy vuoden 2020 alusta ja ProAgria Etelä-Savo vuoden 2021.

Hankkeen tavoitteena oli luoda systemaattinen toimintatapa Etelä-Savon ruoka-alan kehittämiseen, johon tuloksena voidaan pitää kiinnostuksen heräämistä Etelä-Savon ruoka-alan klusterin perustamiseen ja ruokalusterityöpajoihin aktiivinen osallistuminen. Etelä-Savon ruokaklusterin perustamista jatketaan vuoden 2021 lopulla alkaneessa Klusterilla elinvoimaa Etelä-Savon ruoka-alalle -hankkeessa.

Etelä-Savon ruoka-alan uutiskirjettä toimitettiin 15 kpl ajanjaksolla 1.10.2018-31.12.2020. Palautekyselyihin vastanneet olivat uutiskirjeen sisältöön tyytyväisiä.

Hankkeen tilaisuuksien aineistot ja julkaisut on koottu KURVI-hankkeen sivulle www.xamk.fi/kurvi

Artikkeli Kumppanuudella Etelä-Savon ruoka-alalle vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta – KURVI julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Tavoitteena on lisätä palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta, kiinnostavuutta ja hyväksyttävyyttä.

Palveluja kehitetään yhdessä kohderyhmän ja ruokaan liittyviä palveluja tuottavien tahojen kanssa.

TOIMENPITEET

Hankkeen pilottialueina on erityyppisiä asuinalueita Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Uudellamaalla. Etelä-Savon pilottialueet ovat Juva ja Mäntyharju. Pääkaupunkiseudun pilottialue on Järvenpää ja Jyväskylässä Jyväskylän keskusta-alue.

Aluksi hankkeessa kootaan tietoa pilottialueista ja siitä, millainen ikäihmisten ruokaympäristö alueella on. Hankkeessa selvitetään, millaisia ruokaan liittyviä palveluja pilottialueilla on ja millaisia palvelutarpeista alueen ikäihmisillä on. Tämän jälkeen pilottialueilla kootaan monialaisia kehittäjäryhmiä palvelujen kehittämisestä kiinnostuneista palvelujen tuottajista ja ikäihmisistä.

Pilottialueelle voidaan kehittää uusia toimintoja, kuten kauppakaveritoimintaa, tai kehittää olemassa olevia palveluita niin, että ne vastaava aiempaa paremmin ikäihmisten tarpeita.

Hankkeessa nostetaan esille erilaisten asuinalueiden ikäihmisten ja ruokaan liittyvien palvelujen tuottajien oma potentiaali kehittää yhdessä alueen palveluita. Hankkeen lähtökohtana on tieto siitä, että hyvää ravitsemusta ja sosiaalista kanssakäymistä tukevat ruokaan liittyvät palvelut ovat tärkeä tekijä kotona asuvien ikäihmisten toimintakyvyn ja yhteisöllisyyden tukena.

TULOKSET

Hanke tuottaa viestintä- ja neuvontamateriaalia alueen palveluista ja tukee palvelujen tuottajia lisäämään palvelujen kiinnostavuutta sekä hyväksyttävyyttä ikäihmisten keskuudessa. Ikäihmiset saavat vinkkejä terveellisten tuotteiden valintaan kaupassa sekä terveellisten ja maukkaiden ruokien järjestämiseen omiin tapahtumiin, vaikka harrastuspäivään tai järjestötoimintaan.

Hankkeessa testattuja monialaisen kehittämisen tapoja arvioidaan ja parhaat käytännöt mallinnetaan. Hanke tuottaa alueellisia yhteistyökäytäntöjä, joilla ikäihmisten ruokaan liittyvien palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta, esteettömyyttä ja kiinnostavuutta sekä hyväksyttävyyttä voidaan kehittää. Hanke tuottaa myös käytännön esimerkkejä yhteistyössä toteutetuista palveluista. Tulokset ovat otettavissa käyttöön koko maassa.

Artikkeli Monimuotoiset ruokaan liittyvät palvelut ikäihmisten yhteisöllisyyden ja toimintakyvyn tukena – Ikäruoka 2.0 julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Arvoketjun kehittämisellä jatkuvuutta hoitokalastuksiin ja ravinteidenpoistoon – hankkeen tarkoituksena on  tukea ja kehittää toimintamallia, joka kannustaa ammattikalastajia ja jalostajia kehittämään perinteisesti poistokalastettavien ja vajaasti hyödynnettyjen lajien arvoketjua kohti kaupallista kalastusta.

Lisäksi hanke tuottaa digitaalisen, käyttäjäystävällisen tiedonsiirtokanavan kalastajalta kuluttajalle, joka todentaa saaliin alkuperää ja kalastusten ekologisia vaikutuksia vesistökohtaisesti.

Artikkeli Arvoketjun kehittämisellä jatkuvuutta hoitokalastuksiin ja ravinteiden poistoon julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

• Tuottaa tietoa kuljetuslogistisista ratkaisuista.
• Selvittää isovolyymiseen kalastukseen soveltuvia lajittelulinjoja ja niiden yhteiskäytön mahdollisuuksia.
• Arvioida kalasaaliiden digitaaliseen kaupankäyntiin tarvittavaa ennakkotietoa, järjestelmää ja jatkokehitystarpeita.

Hankkeen toimenpiteet ovat kalalajittelun ja logistiikan parantaminen. Kalasaaliiden kaupankäyntiin tarvittavan ennakkotiedon ja digitaalisen järjestelmän selvittäminen.

Tuloksena syntyy toimintaehdotuksia ja käsitys lajittelun sekä logististen ratkaisujen reunaehdoista. Tuotetaan tietoa kaupallisen toiminnan kannattavuudesta ja tarvittavista investoinneista.

Hankkeen tulokset tukevat myös kotimaisen kalan kaupankäynnin siirtymistä digitaalisiin järjestelmiin. Hanke ei tuota valmista järjestelmää, mutta kokoaa yhteen toimijoiden tiimin.  Kyseinen tiimi määrittelee järjestelmän käyttötarpeet ja antaa palautetta toiminnallisuudesta sekä käyttökokemuksesta. Hanke sijoittuu Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueelle. Sidosryhmänä ovat itäsuomalaiset kalastajat, kalanjalostajat, kalanostajat- ja tukut sekä logistiikka-alan yritykset.

Artikkeli Kalastusketjun toiminnanohjauksen kehittäminen julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.