HANKKEEN KONKREETTISET TAVOITTEET OVAT:

• Sitouttaa kalatalouden toimijoita jäljitettävyyden kehittämiseen ja verkostomaiseen yhteistyöhön.
• Tuottaa uutta tietoa kalan jäljitettävyystiedon tuottamiseen ja valvontaan
• Esittää vaihtoehtoisia toimintatapoja merialueen saalistietoilmoituksen kehittämiseen ja datan hyödyntämiseen.
• Parantaa Järvikala-sovelluksen käytettävyyttä ja käytön houkuttelevuutta

TOIMENPITEET:

Työpaketti 1: Merialueen saalistietojen ilmoittaminen: toiminnallisuus ja toteutusvaihtoehdot

Työpaketti 2: YKP:n ensierän tunnuksen tuottaminen ja etävalvonta

Työpaketti 3: Järvikala-sovelluksen käytettävyyden parantaminen

Työpaketti 4: Koordinointi, tiedottaminen ja viestintä

TULOKSET:

Hankkeen tuloksena syntyy graafinen luonnos käyttäjälähtöisestä käyttöliittymästä merialueen saalinilmoittamisesta, käsitys mahdollisuudesta hyödyntää mobiiliratkaisuja merialueilla sekä tietoa etävalvonnan tarpeista ja mahdollisuuksista. Hankkeen tulokset lisäävät ymmärrystä jäljitettävyysketjun tietotarpeista ja eri vaihtoehdoista, joilla kalan ensierän tunnus voidaan muodostaa. Tätä tuodaan esille alustavalla ja visuaalisella arkkitehtuurilla. Lisäksi Järvikalasovelluksen käytettävyys paranee.

Hankkeen kohderyhmänä ovat merialueen ja sisävesien kalastajat, alan keskeiset järjestöt, kalanjalostusyritykset sekä saalis- ja jäljitettävyystietoa käsittelevät viranomaiset. Välillisiä kohderyhmiä ovat vähittäis- ja tukkukauppa, kuluttajat, kalatalousalan kehittäjät.

Kohderyhmän osallistaminen hankkeen toimenpiteisiin on ensiarvoisen tärkeää. Digitaalisen ratkaisun tulee palvella konkreettisesti käyttäjien tarpeita ja tuottaa lisäarvoa, jotta myöhemmin toteutettava järjestelmä otetaan laajamittaisesti käyttöön.

Artikkeli Digitaaliset ratkaisut kalan jäljitettävyyden tukena kalastuksesta valvontaan julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

• Tavoitteellinen yhteistyö luo paremmat mahdollisuudet saada kehittämiseen lisää resursseja eri rahoituslähteistä.
• Se on myös keino levittää kehittämistuloksia laajemmin alueellisesti ja kansallisesti sekä lisätä kansallista näkyvyyttä.

KONKREETTISENA TAVOITTEENA ON:

• Syventää alueellisten toimijoiden tavoitteellista yhteistyötä.
• Määritellä verkoston toiminnan tulevaisuuden tavoitteet ja toimenpiteet.

KOHDERYHMÄ:

Varsinainen kohderyhmä: Itä-Suomen alueen kalatalouden toimijat kalatalousalueet, kalastajat, kalanjalostajat ja –ostajat, alueelliset viranomaiset, alan kehittäjät ja kouluttajat.
Välillinen kohderyhmä: Vesialueiden omistajat ja osuuskunnat, kansalliset viranomaiset, muut Kala-leaderit.

TOIMENPITEET:
Hankkeen toimenpiteet keskittyvät verkoston toimijoiden kartoittamiseen ja sitouttamiseen sekä verkoston organisoitumiseen.
TP 1: Verkoston toiminnan käynnistäminen
TP 2: Päättäjät mukaan
TP 3: Toimintasuunnitelman tekeminen
TULOKSET:
Hankkeen tuloksena Itä-Suomen kalatalousverkostoon on sitoutettu vähintään 8–10 kalatalousalan toimijaa/sidosryhmää, jotka edustavat kaikkia maakuntia. Verkoston konkreettinen toiminta on käynnistynyt ja verkostolla on toimintasuunnitelma vuoteen 2025.

Artikkeli ETUVETO – Itä-Suomen elinkeinokalatalouden kehittämisverkosto julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Hankkeen toiminnan tavoitteet ovat:
• Ruokaklusteritoiminnan ja palveluiden kehittäminen pilottiyritysten kanssa
• Ideasta innovaatioksi toimintatavan kehittäminen
• Jäsenmäärän lisääminen
• Luoda mahdollisuuksia osaamisen, tiedon ja taidon jakamiselle
• Klusterin kotisivujen ja esittelyvideon tuottaminen
• Yhteinen ruokapöytä-keskustelufoorumin pilotointi ruokaketjun toimijoille

Hankkeen yleisenä tavoitteena on vahvistaa Etelä-Savon ruoka-alan kilpailukykyä ja kasvua sekä lisätä Etelä-Savon ruoka-alan toimijoiden näkyvyyttä.

Artikkeli Ruokaklusterin toiminnallistaminen – RUOTO julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

​Keskipitkän aikavälin (2023–2025) tavoitteena on kokeilla, kehittää ja levittää uusia toimintatapoja ja teknologioita, jotka tulisivat käyttöön jo ohjelman toisella puoliskolla.​

​Ohjelman pitkän ajan tavoitteena (2023–2028) on lisätä kaupallisen kalastuksen kannattavuutta ja toimialan volyymia avomerellä, rannikolla ja sisävesillä. Samalla luodaan valmiuksia tulevaisuuden uusille teknologioille ja toimintatavoille. 

Hanke toteuttaa kehittämissuunnitelmaa, joka on tehty yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Hankkeen työpaketit ovat:​

1. Kalastuksen vihreä siirtymä: tilannekuvan luominen,kalastajien energiankäyttö, uudet ratkaisut.Xamk ja Suomen ammattikalastajaliitto (SAKL) + muita osallistujia​
2. Tietopohjainen ja kestävä kalastus, ja kalavarojen hallinta JY, SAKL​

Pyydys- ja kalastusteknologian kehitys: pyydysteknologiankehitys, lajittelu- ja jäähdytysratkaisut, logistiikka- japerkuukoneratkaisut, avomerikalastuksen kehittäminen, Aalto Design Factory, JY, SAKL, Xamk​

3. Hylkeiden ja lintujen aiheuttaminen haittojenvähentäminen: Aalto DesignFactory, SAKL, L-S Kalatalouskeskus, UTU​
4. Viestintä

Artikkeli Kalastuksen kehittämisohjelma (KaKe) julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Hanke vahvistaa pitkällä aikavälillä Itä-Suomen elinkeinokalataloutta, edistää kalanjalostuksen liiketoiminnan kehitystä ja kannattavuutta, sekä lisää Suomen huoltovarmuutta elinkeinokalatalouden osalta.

KONKREETTISENA TAVOITTEENA ON:

1. Lisätä tietoa ja osaamista sisävesien kalansaaliiden vientiin liittyvistä mahdollisuuksista,edellytyksistä ja riskeistä.
2. Vahvistaa itäsuomalaisen kalanjalostuksen liiketoiminnan kasvun ja kannattavuudenedellytyksiä sisämarkkinoilla.

KESKEISIMMÄT TOIMENPITEET:

1. Selvitys kuoreen, muikunmädin ja pienikokoisen muikun vientimahdollisuuksista ja vienninedellytyksistä Itä-Suomessa.
2. Selvitys kalanjalostuksen tuotantolaitteiden teknologian tasosta ja kehittämistarpeista.
3. Esitys muikunmädin käsittelyn hyvistä käytänteistä/laatujärjestelmästä.
4. Selvitys muikun tuotteistamisen mahdollisuuksista eri kohderyhmille.

TULOKSET:

1. Tuotantotekniikan nykytila ja kehittämistarpeet.
2. Kalastustuotteiden viennin yhteistyön vaatimukset ja organisointivaihtoehdot.
3. Yhtenäinen muikunmädin käsittely- ja laatujärjestelmä.
4. Kalanjalosteiden kotimaan myynnin kasvattaminen.

KOHDERYHMÄ:

Varsinainen kohderyhmä: Kalanjalostusyritykset (jalostajat, kalatukut) Itä-Suomessa.
Välillinen kohderyhmä: Elintarvikkeita jalostavat yritykset, joilla on valikoimassa kalatuotteita tai kiinnostusta niiden jalostamiseen. Itä-Suomen kalaleader, alan kehittäjät ja viranomaiset.

Artikkeli Lisäarvoa järvikalajalosteista julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.