Lisätä elintarvikkeiden jatkojalostusta ja parantaa pienyritysten kilpailukykyä, kehittymistä artesaaniruoan avulla.

Lisätä, koota ja välittää tietoa artesaaniruoasta ja sen tuottamisesta  laaja-alaisesti.

Vahvistaa artesaaniruokayrittäjien verkostoa.

Hankkeen keskeiset toimenpiteet:

TP1 Artesaaniruokatieto kaikkien saataville

TP2 Tiedolla ja yhteistyöllä artesaaniruokayrittäjyyteen – verkostojern vahvistaminen

TP3 Inspiroivia tarinoita ja vertaistukea – viestintää ja ideoiden jalkautusta

Hankkeen tulokset:

• lisää maaseutuyrittäjien, yrittäjiksi aikovien, aluekehittäjien sekä kuluttajien tietoisuutta artesaaniruoasta
• artesaaniruokayrittäjyys lisääntyy, elintarvikkeiden jatkojalostus vahvistuu ja syntyneet tuotteet kytkeytyvät entistä paremmin paikalliseen maaseutumatkailuun.
• erikoistuminen lisää yrittäjien vaihtoehtoja kehittää omaa toimintaansa sekä yritysten liikevaihtoa

Artikkeli Artesaaniruoka AITO O ÄKTA – Artesaaniruoka tutuksi maaseudun yrittäjille, kuluttajille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Olemme osa Blue Products 3.0 innovaatio-ohjelmaa

FishFlex-hankkeessa keskitymme Blue Products 3.0 ohjelman seuraaviin painopisteisiin:

Yhteiskehittäminen ja tuotekehitys, joka ei keskity pelkästään reseptiikkaan vaan kokonaisvaltaiseen toimijoiden väliseen läpileikkaavaan tuote- ja palvelukehitykseen.

Uusien kalatuotteiden kehittäminen, joissa voivat yhdistyä kotimaisen kalan ja kasviproteiinin taikka kasvikunnan tuotteet.

Hankkeen lyhyen aikavälin tavoitteet

1. Vahvistaa elinkeinokalatalouden ja ruokapalvelujen yhteistyötä

2. Mahdollistaa arvoketjun läpileikkaavan yhteiskehittämisen mallin testaaminen sekä varmistaa tulosten jalkauttaminen

3. Kalatuotteiden ja reseptiikan kehitys, jotka soveltuvat ruokapalveluiden käyttöön

Artikkeli FishFlex – Modulaariset kalatuotekomponentit ammattikeittiöihin julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Hankkeen keskeiset toimenpiteet

• Ruokatuliaisten tuotteistaminen palvelumuotoiluprosessin mukaisesti.
• Myyntiverkoston kokoaminen ja toimijoiden törmäyttäminen.
• Markkinointimateriaalien tuottaminen
• Local Food Gift Challenge –kisan ja valtakunnallisen ruokalahjakilpailun toteuttaminen.

Tuloksena

• Paikalliset ruokatuliaiset näkyvät Saimaan alueen matkamuistotuotevalikoimassa.
• Myyntipaikkatiedot kootaan tastesaimaa.fi -sivustolle.
• Local Food Gift Challenge -kisaan saadaan laadukkaita ruokatuliaisia, jotka pärjäävät World Food Gift Challenge – kisassa.

Artikkeli Food Souvenir from Saimaa – matkalla kansainvälistymiseen julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Viestinnässä hyödynnetään digitaalisia markkinointikanavia ja erilaista esillepanomateriaalia kaupoissa ja ruokapalveluissa.

Hankkeen konkreettisina tavoitteina ovat luomun markkinointiosaamisen ja kuluttajatietoisuuden lisääminen, uusien digitaalisten markkinointikanavien käytön edistäminen, paikallisen luomun tunnettuuden ja kiinnostavuuden kasvattaminen.

Pitkän aikavälin tavoitteena on lisätä kuluttajien kiinnostusta vastuullisiin elintarvikeostoksiin, yrittäjien osaamista digitaalisten markkinointikanavien käytössä ja luomutuotannon kasvua tulevaisuudessa.

Hankkeen tuloksena eteläsavolaiset ruoka-alan toimijat tietävät Etelä-Savon saaneen EU:n paras luomualue 2024 -palkinnon, ja kuluttajat ovat nähneet asiaan liittyvän viestin. Paikallisista luomutuotteista kertova viestintämateriaali on käytössä kaupoissa ja ruokapalveluissa. Luomun käyttö on lisääntynyt. Tehty viestintämateriaali on kaikkien saatavissa hankkeen kotisivuilta.

Ensisijainen kohderyhmä ovat Etelä-Savon luomuviljelijät ja -jalostajat, ruokapalvelutoimijat, kaupan ala, Etelä-Savon kuluttajat (ml. vapaa-ajan asukkaat) ja matkailijat. Välillisenä kohderyhmänä ovat Järvi-Suomen alueen yritykset ja TKI-toiminnan ja valtionhallinnon päättäjät sekä matkailu- ja ravitsemisalan koulutus.

Hankkeen keskeisimmät hyödynsaajat ovat Etelä-Savon luomuviljelijät ja -jalostajat ja muut luomualan toimijat, Etelä-Savon maakunta, Järvi-Suomen alue, Etelä-Savon ruokaklusteri. Hankkeen toteutusalue on Etelä-Savo. Tulokset ovat siirrettävissä muille alueille ja ruoka-alalle yleisesti.

Toimenpiteet

Hankkeen toimenpiteet jakautuvat neljään toisiansa tukevaan työpakettiin, joista sisältöjä tiivistetysti.

TP1. Viestintä, toimintaryhmien kokoaminen ja tehtävät (2-3/2025)

Hanke viestii laajasti Etelä-Savon valinnasta EU:n parhaaksi luomualueeksi vuonna 2024, tiedottaa hankkeen käynnistymisestä ja hakee luomuyrittäjiä ja ruokapalveluja ja vähittäiskauppoja sekä tarpeen mukaan muita toimijoita mukaan hankkeen toimenpiteiden tarkempaan suunnitteluun (toimintaryhmät).

Toimintaryhmät ja tehtävät:

1. Luomutuottajat ja kehittäjät, 5-10 henkilöä: tehtävänä Etelä-Savon luomutuotannon yhteisten markkinointiviestien kokoaminen 1-2 työpajassa
2. Kaupan ala ja ruokapalvelut, 10-15 henkilöä: tehtävänä sopia yhteisistä luomukampanja-ajoista ja käytänteistä.

TP2. Digitaalisten markkinointikanavien käyttöönotto viestinnässä (2-9/2025)

1. Yritysten sparraus digitaalisten kanavien (verkkosivut, hakusanoptimoidut tekstit, some) käyttöön: webinaarit / työpajat kanavista ja niiden hyödyntämisestä vastuullisuuden ja ympäristöystävällisyyden markkinoinnissa, 2-3 tilaisuutta sekä 1-2 pilotoinnin jälkeen, jolloin voidaan tuoda esille pilotoinnin aikaisen viestinnän toteutusta vaikutuksia.
2. Tiedotus luomuun ja lähiruokaan liittyvistä hakemistoista, ml. valtakunnallinen Aitoja Makuja -hakemisto

TP3. Luomun kuluttajaviestintä Etelä-Savossa (2–10/2025)

1. kampanja-aikojen ja materiaalien suunnittelu (graafikko ostopalveluna)
2. pilotointien koordinointi ja palautteen kerääminen
3. päättäjävierailujen järjestäminen, 2 ryhmää, noin 15 henkilöä/ryhmä

TP4. Tulosten levittäminen ja hankkeen päättäminen

Hanke viestii toiminnasta ja tuloksista aktiivisesti jo hankkeen aikana ja kokoaa hankkeessa työstetyt viestintämateriaalit hankkeen sivuille vapaasti käytettäväksi. Tulosten levittämisessä tehdään yhteistyötä Järvi-Suomen alueen ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa.

Artikkeli Eväitä luomun esilletuontiin ja lisää liiketoimintaa julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Ruoka onkin yksi Etelä-Savon maakuntastrategian kolmesta kärkiteemasta, koska sillä on merkittävä rooli maakuntamme elinkeinorakenteessa. Ruoka-alan kehittäminen edellyttää vahvaa raaka-ainetuotantoa sekä korkeamman jalostusasteen yritys-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Etelä-Savon ruoka-alan tulee nojata omiin vahvuuksiin ja hyödyntää maakunnassa olevaa osaamista lisäämällä ja kehittämällä verkottumista ja vuorovaikutteista toimintaa. Erityisesti ruoka-alan yrittäjien ja kehittäjien välinen yhteistyö vaatii lisäponnisteluja.

Alueellinen, koko ruoka-alaa koskeva kehittämisohjelma, joka reagoi toimintaympäristön muutoksiin, on työväline, jolla sitoutetaan ruoka-alan arvoketjun toimijoita verkottumaan ja työskentelemään yhdessä eteläsavolaisen ruuan puolesta. Jotta ohjelman toimenpiteet saadaan vietyä käytäntöön, ohjelma tulee jalkauttaa toimijoiden ja yrittäjien keskuuteen sekä seurata sen vaikuttavuutta systemaattisesti.

TAVOITTEET

Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA -hankkeen konkreettiset tavoitteet ovat:
• luoda vuosille 2021–2027 ruoka-alan toimijoiden yhteiset tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet, jotka kirjataan Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelmaan. Kehittämistoimien seurantaan luodaan läpinäkyvä järjestelmä.
• tehdä tunnetuksi eteläsavolaista ruuan tuotantoa ja ruokaosaamista monipuolisella ja monikanavaisella viestinnällä sekä tilaisuuksilla, joissa ruoka on keskiössä.
• jakaa tietoa yritysrahoituksista ja kartoittaa yrityskohtaisia kehittämistarpeita sekä ohjata yrityksiä sopivimman kehittämistahon ja -rahoituksen pariin. Auttaa löytämään tietoa ja apua yrityksien toiminnassa ja kehittämisessä eteen tuleviin ongelmiin sekä auttaa yrityksiä verkostoitumaan tuotannollisissa tehtävissä ja henkilöstön rekrytoinnissa.

TOIMENPITEET

Hankkeen toteutus jakautuu kolmeen työpakettiin. Ensimmäisessä työpaketissa tavoitteena on työstää yhdessä sidosryhmien kanssa Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelma, johon alueen ruoka-alan toimijat ja kehittäjät voivat laajasti sitoutua. Kehittämisohjelma asettaa tavoitteet, toimenpiteet ja mitattavissa olevat tulokset ruoka-alan toiminnalle vuosille 2021–2027 sekä luo systemaattisen tavan, jolla toteutumista seurataan ja tehdään tarvittavia muutoksia.

Toisen toimenpidekokonaisuuden pääpaino on ruoka-alan uutuustiedon välittäminen, alan tunnettuuden lisääminen ja arvostuksen nostaminen, jotta ruoka-alalle saadaan tekijöitä. Etelä-Savon vahva ruoka-alan osaaminen tuodaan esille alueellisesti ja valtakunnallisesti. Ruoka-alan toiminnan ja osaamisen esittelyyn tuodaan mukaan uusia kanavia ja osallistavia menetelmiä.

Kolmannessa työpaketissa keskeisin asia on ruoka-alan yrittäjyyden tukeminen ja tiedottaminen yrityksille käytettävissä olevista rahoitus- ja kehittämismahdollisuuksista järjestämällä alueellisia infotilaisuuksia sekä jalkautumalla yrityksiin.

TULOKSET

Hankkeen tuloksena syntyy alueen ruoka-alan toimijat sitouttava Ruoka-alan kehittämissuunnitelma vuosille 2021–2027, Etelä-Savon ruoka-alan näkyvyys kasvaa ja alueen maaseudun yrittäjät osaavat käyttää paremmin tarjolla olevia kehittämisen välineitä.

Artikkeli Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Tutustu ruokaklusterin uutiskirjeeseen.

Artikkeli Ruokaklusterin maaliskuun 2026 uutiskirje julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

KOHDERYHMÄ: Etelä-Savon lähiruoantuottajat, jotka haluavat lisätuloja ruokamatkailusta.

TAUSTA: Hankkeen taustalla on maaseudulla toimivien ruoantuottajien haastava tilanne pandemian jälkeisessä toimintaympäristössä. Lisänsä haastavaan tilanteeseen ovat tuoneet kohonneet tuotantokustannukset ja energian hinnan nousu. Tämä vaikuttaa voimakkaasti maaseutualueiden ruoantuottajien kestävyyskykyyn. Yksi ratkaisu on liiketoiminnan kehittäminen kohti kestävää ruokamatkailua. Monipuolistamalla liiketoimintaa ruokamatkailun saralle, on mahdollista tavoittaa suoraan kuluttajat ja lisätä tuottavuutta lyhentyneen arvoketjun myötä.

TAVOITE: Tuottaa yrityksille käytännönläheisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat lisätulojen saamisen ruokamatkailusta. Lisäksi tavoitteena on lisätä Itämeren alueen maiden tunnettuutta ruokamatkailukohteina sekä tuoda paikallisia ruoantuottajia ja aluetta esille.

TOIMENPITEET: Suunnitellaan ja pilotoidaan ruoantuotannon ja ruokamatkailun yhdistäviä tuotteita ja palvelukokonaisuuksia. Esimerkkejä tuotteista ja palvelukokonaisuuksista, joita hankkeessa voidaan kehittää ja testata: tilavierailut ja muut tapahtumat, tilapuoti, kokkauskurssit, maistelutilaisuudet, pop-up-kahvilat, tuotepaketit jne. Tunnistetaan ja testataan lisäksi uusia tapoja markkinoida kehitettyjä tuotteita.

BASCIL – Innovative Solutions Enhancing Sustainable Culinary Tourism Services Through Diversification In Rural Food Production Sector on kansainvälinen hanke, jossa on mukana 15 partneria kahdeksasta Itämeren alueen maasta. Suomesta mukana ovat Xamk ja Lomalaidun ry. Suomessa pilottialueina ovat Etelä-Savo ja Etelä-Karjala.

Artikkeli BASCIL julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Hankkeen toimenpiteistä voi syntyä myös lasten ja nuorten yritysideoita jatkokehitykseen. Lasten ja nuorten tuoksi haetaan yhteisöstä asiasta kiinnostuneita vapaaehtoisia ja yrityksiä, jotka yhdessä muodostavat alueellisen verkoston.

Yhdessä pyritään lisäämään yli sukupolvien välistä oppimista ja tukemaan alueen yhteisöllisyyttä.

Hanketta toteutetaan Juvan, Joroisten, Sulkavan ja Rantasalmen kuntien alueella.

Artikkeli Puutarhasankarit julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Maakunnallista ruoka-alan synergiaa kehitetään saattamalla yrityksiä mukaan Etelä-Savon ruokaklusteriin, D.O. Saimaa -verkostoon ja Taste Saimaa -partneriverkostoon. Yhteistyötä kehitetään myös eri hankkeiden ja toimijoiden välillä Savonlinnan seutukunnissa, mikä tehostaa ruoka-alan kehitystoimien vaikuttavuutta ja tavoittavuutta.

Matkailun osalta panostetaan kylien ja maaseudun vetovoimaan uusien ruokamatkailureittien ja -palveluiden avulla, vahvistetaan ruokamatkailun merkitystä ja vähennetään matkailun kausiluonteisuutta. Muikun tunnettuutta vahvistetaan, ja Savonlinna profiloituu Suomen muikkupääkaupungiksi. Saimaa European Region of Gastronomy 2024 -juhlavuoden hyödyt integroidaan konkreettisesti alku- ja elintarviketuotantoon, horaca- ja matkailualoille. Hankkeessa kehitetyt sisällöt tukevat osaltaan koko juhlavuoden tarjontaa ja lisäävät Saimaan vetovoimaa matkailukohteena.

Ruoka-alan yrittäjiä tuetaan liiketoiminnan kehittämisessä D.O. Saimaan ja muiden ruokamerkkien avulla. Mikro- ja pk-yrittäjille järjestetään valmennusta markkinointiin, messuosallistumiseen sekä lähiruokapalvelujen tuotteistamiseen.

B2B-yhteistyöverkostoa kehitetään luomalla toimintatavat alkutuottajien, jatkojalostajien sekä ravintola- ja ruokapalveluja tarjoavien yritysten kohtaamiseen. Digitaalisia myyntikanavia aktivoimalla tehostetaan raaka-aineiden saatavuutta.

Lähiruokatuotteiden tunnettuutta kasvatetaan rakentamalla ravintoloihin Taste Saimaa -tuoteperhe, lähiruokatuotteita hyödyntävää reseptiikkaa sekä järjestämällä ruokatapahtumia. Alueen koulutustarjontaa lähiruoan valmistukseen sekä erä- ja luontomatkailuosaamiseen liittyen kehitetään.

Yhteistyössä matkailuyritysten kanssa kehitetään paikallisia elämyksiä ja uusia kylä- ja ruokamatkailutuotteita. Seudullisia ruokamatkailureittejä kartoitetaan ja rakennetaan, liiketoimintaosaamista ja yhteisöllisyyttä ruokamatkailun saralla tuetaan vahvistaen Saimaan vetovoimaa matkailukohteena. Pilotoidaan ruokatapahtumia ja kehitetään Taste Saimaa -alasivusto VisitSavonlinna.fi-alustalle.

Artikkeli Saimaa lautasella julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Tavoitteena on saada sitoutettua ketjun yritykset kehittämään lihaketjua. Sitoutuneen yritysjoukon kanssa käynnistetään jatkotoimenpiteitä lihaketjun kehittämiseksi, esimerkiksi yritysryhmähanke.

Toimenpiteet

1. Tunnistetaan isojen lihaketjujen ulkopuolella toimivia ketjuja ja tehdään niistä lähtötilanneanalyysi. Sen perusteella suunnitellaan ketjun kehittämiseen liittyviä asioita, joita työstetään työpajoissa.

2. Sektorikohtaiset työpajat

•  toimintaympäristön haasteet ja mahdollisuudet
• oman sektorin eri prosessit ja haasteet niissä
• pohditaan, miten yritys itse kuin ketjun muutkin toimijat voisivat omalla toiminnallaan niihin vaikuttaa
• valmistellaan yhteenveto omasta sektorista ja toiveet ketjun muille toimijoille

3. Yrityskohtaisten yhteistyövalmiuksien selvittäminen ja kumppanuuksien etsiminen, joiden avulla voidaan tuottaa uusia yhteistyömuotoja

• Yritysten strategioita päivitetään yhteistyöhön sopiviksi ja suunnitellaan tarvittavia muutoksia toimintaan

4. Etsitään keinoja, joiden avulla lihaketjut voivat selvittää ja ylläpitää kuluttaja ja asiakastoiveita. Samalla kehitellään yhteistyöverkostoja markkinointiin.

Artikkeli Yhessä lihat liikkeelle YLLI julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.