Tavoitteena on lisätä palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta, kiinnostavuutta ja hyväksyttävyyttä.

Palveluja kehitetään yhdessä kohderyhmän ja ruokaan liittyviä palveluja tuottavien tahojen kanssa.

TOIMENPITEET

Hankkeen pilottialueina on erityyppisiä asuinalueita Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Uudellamaalla. Etelä-Savon pilottialueet ovat Juva ja Mäntyharju. Pääkaupunkiseudun pilottialue on Järvenpää ja Jyväskylässä Jyväskylän keskusta-alue.

Aluksi hankkeessa kootaan tietoa pilottialueista ja siitä, millainen ikäihmisten ruokaympäristö alueella on. Hankkeessa selvitetään, millaisia ruokaan liittyviä palveluja pilottialueilla on ja millaisia palvelutarpeista alueen ikäihmisillä on. Tämän jälkeen pilottialueilla kootaan monialaisia kehittäjäryhmiä palvelujen kehittämisestä kiinnostuneista palvelujen tuottajista ja ikäihmisistä.

Pilottialueelle voidaan kehittää uusia toimintoja, kuten kauppakaveritoimintaa, tai kehittää olemassa olevia palveluita niin, että ne vastaava aiempaa paremmin ikäihmisten tarpeita.

Hankkeessa nostetaan esille erilaisten asuinalueiden ikäihmisten ja ruokaan liittyvien palvelujen tuottajien oma potentiaali kehittää yhdessä alueen palveluita. Hankkeen lähtökohtana on tieto siitä, että hyvää ravitsemusta ja sosiaalista kanssakäymistä tukevat ruokaan liittyvät palvelut ovat tärkeä tekijä kotona asuvien ikäihmisten toimintakyvyn ja yhteisöllisyyden tukena.

TULOKSET

Hanke tuottaa viestintä- ja neuvontamateriaalia alueen palveluista ja tukee palvelujen tuottajia lisäämään palvelujen kiinnostavuutta sekä hyväksyttävyyttä ikäihmisten keskuudessa. Ikäihmiset saavat vinkkejä terveellisten tuotteiden valintaan kaupassa sekä terveellisten ja maukkaiden ruokien järjestämiseen omiin tapahtumiin, vaikka harrastuspäivään tai järjestötoimintaan.

Hankkeessa testattuja monialaisen kehittämisen tapoja arvioidaan ja parhaat käytännöt mallinnetaan. Hanke tuottaa alueellisia yhteistyökäytäntöjä, joilla ikäihmisten ruokaan liittyvien palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta, esteettömyyttä ja kiinnostavuutta sekä hyväksyttävyyttä voidaan kehittää. Hanke tuottaa myös käytännön esimerkkejä yhteistyössä toteutetuista palveluista. Tulokset ovat otettavissa käyttöön koko maassa.

Artikkeli Monimuotoiset ruokaan liittyvät palvelut ikäihmisten yhteisöllisyyden ja toimintakyvyn tukena – Ikäruoka 2.0 julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Wasteless Food Service in Finland (WFSF) -hankkeen tavoitteena on löytää hyviä ratkaisuja ja käytänteitä, joilla ruokahävikin määrää voidaan laskea. Näitä käytänteitä tullaan hankkeen aikana pilotoimaan erityyppisissä julkisissa ja yksityisissä ruokapalvelukeskuksissa.
Hankkeen tavoitteena on
• Selvittää ruokapalveluiden ruokatuotannon ennakoinnin ja suunnittelun mahdollisuuksia ruokahävikin ehkäisyssä (nykytila ja tulevaisuuden tavoitetila).
• Standardisoida malli ruokahävikin ja hävikkilajien jatkuvan seurannan edistämiseksi erityyppisissä julkisissa ja yksityisissä ruokapalveluissa.
• Tuottaa uutta, käytännönläheistä ja helposti saavutettavaa tietoa ruokahävikin ehkäisyn ja vähentämisen keinoista (koulutukset, materiaalit).
• Tiedottaa jo olemassa olevista hyvistä käytänteistä sekä tuotetaan uutta tietoa ruokahävikin ehkäisystä ruokapalvelualalla.
• Nostaa ruokapalveluiden ammattitaidon ylpeyttä ja vastuutta koko yhteiskunnan osalta sekä globaalisti.

Ruokahävikin vähentämisen edistämiseksi tehty tutkimus- ja kehitystyötä ja näistä saatuja hyviä käytännön esimerkkejä hyödynnetään tämän hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeen aikana edistetään jatkuvaa ruokahävikin seurantaa erityyppisissä julkisissa ja yksityisissä ruokapalveluissa, kuten oppilaitokset, päiväkodit, hoivakodit, sairaalat, huoltoasemat ja ravintolat.

Kehitysohjelmaan osallistuvat ruokapalvelutoimijat käyvät läpi hakuprosessin, jossa hakemusten ja haastattelujen perusteella mukaan valitaan enintään 18 ruokapalvelutoimijaa. Hakijoiden valinnassa painotetaan mm. osallistujan sitoutumista ja kehittämishalukkuutta sekä johdon sitoutumista kehittämishankkeeseen.

Hankkeen toiminta koostuu viidestä eri toimenpiteestä, joiden toteutusaikataulu on
1) 01/2022–06/2022 Hankkeeseen osallistuvien ruokapalveluiden valinta ja nykytila- analyysi
2) 07/2022–12/2022 Ruokapalvelujen tuotannon ennakoinnin ja suunnittelun nykytila ja kehittäminen
3) 01/2023–06/2023 Mittauksilla konkretiaa hävikin hallintaan
4) 07/2023–11/2023 Uusia ratkaisuja ja lisätietoa
5) Viestintä, vaikuttaminen ja koordinaatio > toteutetaan koko hankkeen ajan

Lopputulemana saadaan standardoitu malli ruokahävikin seurantaan.

Artikkeli Wasteless Food Service in Finland (WFSF) julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Hankkeen toimenpiteet jakautuvat kolmeen työpakettiin:

TP 1. RUOKAVIEMISILLE ASETETTAVAT OMINAISUUDET JA PAKKAUSTEN SUUNNITTELU
Selvitetään matkustajaviennin vaatimukset tuotteelle, esimerkiksi pakkauskoko, -materiaalit ja säilyvyys ja millaisille tuotteille erityisesti olisi kysyntää sekä ideoidaan ekologisia pakkausvaihtoehtoja ruokamatkaviemisille.

TP 2. TARINALLISTAMISEN MAHDOLLISUUDET JA PILOTOINTI
Tavoitteena on selvittää, miten esimerkiksi yrityksen ja paikkakunnan tarinat voidaan liittää eri tavoin tuotteisiin. Pilotoidaan yritysten kanssa tuotteiden tarinan viestimistä esimerkiksi erilaisia digitaalisia välineitä ja ratkaisuja käyttäen.

TP 3. YRITYSTEN AKTIVOINTI RUOKAMATKAVIEMISTEN TUOTTEISTAMISEEN JA HANKKEEN VIESTINTÄ
Aktivoidaan Saimaan seudulla ja Kymenlaaksossa harvaan asutun maaseudun elintarvikejalostajia sekä matkailu- ja ravitsemisalan yrityksiä ruokaviemisten tuotteistamiseen ja yhteistyöhön esimerkiksi tuotteiden jakelun ja myynnin osalta.

Hankkeen konkreettisena tuloksena syntyy sähköinen opas, joka sisältää ohjeita, vinkkejä ja vaihtoehtoisia malleja ruokamatkamuistojen tuotteistamiseen ja erityisesti tarinallistamisen ja digitalisaation hyödyntämiseen. Opas toimii käsikirjana alan yrityksille ja muille ruokamatkamuistojen tuotteistamisesta kiinnostuneille.

Artikkeli Paikallisten ruokatuliaisten tuotteistaminen julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Tavoitteena on:

• lisätä ruoka- ja ravitsemispalveluja tuottavien yritysten johdon ja henkilöstön palvelujen systemaattista kehittämisosaamista 
• tuottaa lisätietoa alueen matkailu- ja ravitsemisalan yrityksille, miten oma palvelutarjonta asemoituu osaksi Etelä-Savon ruokapalvelujen tarjontaa

Toimenpiteinä:

• Hankkeessa suunnitellaan, testataan ja arvioidaan yritysten kehittämisprosessin toimintamallia.
  • Vuorovaikutteinen työskentely pohjautuu yritysten tunnistamiin kehittämiskohteisiin, ja siihen sisältyy itsenäisiä tehtäviä yrittäjille ja yritysten henkilöstölle, vertaisoppimisen työpajoja, verkkotapaamisia ja hankeasiantuntijoiden tekemiä yrityskäyntejä.
  • Mukana olevat yritykset valitsevat liiketoiminnastaan kehittämiskohteen
• Hanke kokoaa ja luokittelee Etelä-Savon maakunnan ruokapalvelutarjontaa
• Hanke viestii ja tiedottaa kehittämisprosessin toimintamallista

Tuloksena:

• Kehittämisprosessin malli ja sen tukiaineisto on hankkeen päätyttyä ruokapalveluyritysten hyödynnettävissä
• Etelä-Savon ruoka-alan yritysten ruokatuotteiden ja -palveluiden kuvaus ja luokittelu tukee yritysten kykyä profiloida omaa tuote- ja palvelutarjontaa. Tämä edesauttaa maakunnan ruokapalvelujen markkinointia ja viestintää.

Artikkeli Ruokatuotteista boostia – kehittämisen välineitä mikro- ja pk-yrityksille julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Hankkeen toiminnan tavoitteet ovat:
• Ruokaklusteritoiminnan ja palveluiden kehittäminen pilottiyritysten kanssa
• Ideasta innovaatioksi toimintatavan kehittäminen
• Jäsenmäärän lisääminen
• Luoda mahdollisuuksia osaamisen, tiedon ja taidon jakamiselle
• Klusterin kotisivujen ja esittelyvideon tuottaminen
• Yhteinen ruokapöytä-keskustelufoorumin pilotointi ruokaketjun toimijoille

Hankkeen yleisenä tavoitteena on vahvistaa Etelä-Savon ruoka-alan kilpailukykyä ja kasvua sekä lisätä Etelä-Savon ruoka-alan toimijoiden näkyvyyttä.

Artikkeli Ruokaklusterin toiminnallistaminen – RUOTO julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.