Pellolta pöytään näkyväksi -hankkeen toteutus jakaantuu kolmeen painopistealueeseen:

1. Pellolta – Kestävä, uudistava alkutuotanto
2. Pöytään – Ympäristövastuullinen ruoantuotanto, ruokamatkailu, maisema, kulttuuriympäristö
3. Näkyväksi – Pellolta pöytään -ruokaketjun toimintatavan näkyväksi tekeminen monikanavaisesti viestien ja ruokatapahtumin 

Artikkeli Pellolta pöytään näkyväksi julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

• Vahvistaa pienten toimijoiden osaamista ja kilpailukykyä
• Nostaa paikallisen lihan jalostusastetta
• Parantaa lihaketjun brändiä ja kuluttajatietoisuutta

Mitä LIKE-hanke tekee?

• Verkostoi lihaketjun toimijoita yli maakuntarajojen
• Kehittää osaamista vastuullisuudessa, tuotekehityksessä, markkinoinnissa ja liiketoiminnassa
• Tukee jatkojalostusta ja lyhyiden toimitusketjujen rakentamista
• Vahvistaa lähilihan brändiä ja näkyvyyttä kuluttajille
• Edistää kestävää kehitystä ja eläinten hyvinvointia 

Artikkeli Lihat läheltä – ketju kuntoon (LIKE) julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Tämä hanke tähtää politiikkatoimien parantamiseen tukemalla paikallisia ruokajärjestelmiä kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on ehkäistä ruokahävikkiä, uudelleenjakaa ylijäämäruokaa ja rakentaa kestäviä, osallistavia ratkaisuja.

Kahdeksan Euroopan alueen (Suomi, Ranska, Tanska, Espanja, Puola, Latvia, Portugali, Belgia) yhteistyön kautta hanke edistää alueiden välistä yhteistyötä, jakaa hyviä käytäntöjä ja vahvistaa verkostoja julkisten toimijoiden, yritysten, kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten välillä. Keskeisiä teemoja ovat ruokahävikin ehkäisy, älykkäät uudelleenjakeluteknologiat ja innovatiiviset liiketoimintamallit ylijäämäruoan hyödyntämiseksi.

Hankkeen keskeiset toimenpiteet

Vaihe 1 – Analyysi ja tunnistaminen (kaudet 1–2)

Hankekumppaneiden tilanteiden analysointi ja arvokkaiden kokemusten sekä käytäntöjen tunnistaminen. Tämä sisältää alueellisten politiikkatilanteiden, haasteiden ja keskeisten sidosryhmien tarkastelun. Jokaisesta alueesta kerätään parhaita käytäntöjä, joita jaetaan ja verrataan muiden eurooppalaisten esimerkkien kanssa.

Vaihe 2 – Oppiminen ja integrointi (kaudet 3-6)

Järjestetään teemallisia opintovierailuja, joita isännöivät eri hankekumppanit. Vierailujen teemat perustuvat projektin valmisteluvaiheessa tunnistettuihin keskeisiin oppimisalueisiin, jotka tukevat politiikkatoimien kehittämistä:

• Ruokahävikin ehkäisyverkostojen kehittäminen sosiaalisten ja ympäristöllisten hyötyjen saavuttamiseksi
• Ruokajakelun hallinnan ja seurannan teknologiat
• Uusien liiketoimintamallien tukeminen ylijäämäruoan jakelussa

Vaihe 3 – Tulosten levittäminen ja jatkotoimet (kaudet 7-8)

Hankekumppanit jatkavat keskinäistä oppimista ja tiivistä yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa arvioidakseen hyvien käytäntöjen ja politiikkaparannusten vaikutuksia. Hankkeen loppupuolella järjestetään korkean tason tapaaminen.

Artikkeli Social Circular Food Webs – Sosiaalisesti kattavia kierrätysratkaisuja ruokahävikin ehkäisyyn julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Opetushenkilöstön ja kouluttajien lisääntynyt osaaminen näissä teemoissa vahistaa ravitsemisalan opiskelijoiden osaamista ja tieto-taitoa. Tämän lisäksi KasvisPro Edu-hanke parantaa edellä kerrottuihin teemoihin liittyen ammattilaisille suunnattujen koulutus-, neuvonta- ja viestintäaineistojen ja materiaalien saatavuutta, saavutettavuutta ja käytettävyyttä.

KasvisPro Edu-hankkeessa lisätään ammattikeittiöiden, ammattiopetuksen ja kotimaisia kasvipohjaisia tuotteita valmistavien ja jalostavien yritysten yhteistyötä. Tätä kautta edistetään asiakaslähtöisesti suunniteltujen tuoteratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa.

Hankkeessa toteutettavat toimenpiteet:
* Ammatillisen kasvisruokaosaamisen lisääminen
* Tuoteratkaisujen kehittäminen systemaattisella yhteistyöllä
* Materiaalien kokoaminen ja viestintä
* Hankkeen hallinnointi ja raportointi  

KasvisPro Edun tuloksena syntyy testattu koulutuskokonaisuus ammattikoulutuksen opetushenkilöstön, opiskelijoiden ja ammattikeittiöiden henkilöstön käyttöön osana opetusta, työssä oppimista ja perehdyttämistä.

KasvisPro Edussa luodaan testattu ja pilotoitu toimintamalli ammattikeittiöiden, kasviperäisiä tuotteita valmistavien ja jalostavien yritysten ja ammattiopetuksen yhteistyöhön. Näiden lisäksi kasvisruokaan, kasviperäisten proteiinien ja luomutuotteiden käyttöön ja hyväksyttävyyteen liittyvän materiaalien saatavuus paranee, kun ne kootaan ja linkitetään yhteen portaaliin. Hankkeen tuloksena syntyy myös uutta materiaalia ja aineistoa.

Artikkeli KasvisPro Edu – lisää ammatillista osaamista kasvisruoan ja kasviproteiinien käyttöön julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Hankkeessa mukana oleva maatila tai maaseutuyritys saa konkreettisen tiedon missä vaiheessa oman tilan/yrityksen vastuullisuustyö on sen viidellä eri osa-alueella: ympäristö, eläinten hyvinvointi, tuoteturvallisuus, työntekijöiden hyvinvointi, ravitsemus, paikallisuus ja talous. Yhdessä hankkeen asiantuntijoiden kanssa määritetään omien vastuullisten toimintatapojen tavoitetasot ja arjessa toteutettavat kehittämistoimenpiteet.

Hankkeen tavoitteena on saada osallistujille ja koko elintarvikeketjuun uutta osaamista, tietoa, yhteisiä tavoitteita, yrityskohtaisia mittareita, uusia toimintamalleja ja yhteisiä viestejä vaikuttavuuden konkretisoimiseksi ja kilpailukyvyn rakentamiseksi.

Artikkeli Vastuullisuudesta kasvua ja kannattavuutta julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Hanke välittää tietoa ruokajärjestelmän muutosjoustavuuteen vaikuttavista tekijöistä, tunnistaa ruokajärjestelmän vahvuuksia ja tuottaa ratkaisuja sen rakenteellisiin ja alueellisiin ongelmakohtiin yhdessä toimijoiden kanssa. Hanke tuottaa tapahtumia ja materiaaleja, joiden avulla viljelijät saavat tukea ilmastoviisaaseen ja muutosjoustavaan tulevaisuuteen sopeutumiseen ja voivat lisätä elinvoimaisuuttaan ja kilpailukykyään. Hanke tekee vuorovaikutteista viestintää niin tapahtumissa, verkkotapahtumissa kuin verkkoviestinnän kautta.

Artikkeli Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Wasteless Food Service in Finland (WFSF) -hankkeen tavoitteena on löytää hyviä ratkaisuja ja käytänteitä, joilla ruokahävikin määrää voidaan laskea. Näitä käytänteitä tullaan hankkeen aikana pilotoimaan erityyppisissä julkisissa ja yksityisissä ruokapalvelukeskuksissa.
Hankkeen tavoitteena on
• Selvittää ruokapalveluiden ruokatuotannon ennakoinnin ja suunnittelun mahdollisuuksia ruokahävikin ehkäisyssä (nykytila ja tulevaisuuden tavoitetila).
• Standardisoida malli ruokahävikin ja hävikkilajien jatkuvan seurannan edistämiseksi erityyppisissä julkisissa ja yksityisissä ruokapalveluissa.
• Tuottaa uutta, käytännönläheistä ja helposti saavutettavaa tietoa ruokahävikin ehkäisyn ja vähentämisen keinoista (koulutukset, materiaalit).
• Tiedottaa jo olemassa olevista hyvistä käytänteistä sekä tuotetaan uutta tietoa ruokahävikin ehkäisystä ruokapalvelualalla.
• Nostaa ruokapalveluiden ammattitaidon ylpeyttä ja vastuutta koko yhteiskunnan osalta sekä globaalisti.

Ruokahävikin vähentämisen edistämiseksi tehty tutkimus- ja kehitystyötä ja näistä saatuja hyviä käytännön esimerkkejä hyödynnetään tämän hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeen aikana edistetään jatkuvaa ruokahävikin seurantaa erityyppisissä julkisissa ja yksityisissä ruokapalveluissa, kuten oppilaitokset, päiväkodit, hoivakodit, sairaalat, huoltoasemat ja ravintolat.

Kehitysohjelmaan osallistuvat ruokapalvelutoimijat käyvät läpi hakuprosessin, jossa hakemusten ja haastattelujen perusteella mukaan valitaan enintään 18 ruokapalvelutoimijaa. Hakijoiden valinnassa painotetaan mm. osallistujan sitoutumista ja kehittämishalukkuutta sekä johdon sitoutumista kehittämishankkeeseen.

Hankkeen toiminta koostuu viidestä eri toimenpiteestä, joiden toteutusaikataulu on
1) 01/2022–06/2022 Hankkeeseen osallistuvien ruokapalveluiden valinta ja nykytila- analyysi
2) 07/2022–12/2022 Ruokapalvelujen tuotannon ennakoinnin ja suunnittelun nykytila ja kehittäminen
3) 01/2023–06/2023 Mittauksilla konkretiaa hävikin hallintaan
4) 07/2023–11/2023 Uusia ratkaisuja ja lisätietoa
5) Viestintä, vaikuttaminen ja koordinaatio > toteutetaan koko hankkeen ajan

Lopputulemana saadaan standardoitu malli ruokahävikin seurantaan.

Artikkeli Wasteless Food Service in Finland (WFSF) julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Maataloutemme on siirtymässä kohti regeneratiivista tuotantoa. Regeneratiivisella eli uudistavalla maataloudella tarkoitetaan omat resurssinsa uudistavaa ja ekosysteemejä palvelevaa ruoan tuotantoa, jonka keskiössä on viljelymaan viljavuuden ylläpito ja sen nostaminen. Keinovalikoimaan sisältyvät jo monimuotoinen hiiltä sitova ja maan kasvukuntoa parantava viljelykierto, kasvipeitteisyyden ylläpito ja mahdollisimman vähäinen maan muokkaus.

Luomutuotannon täytyy kehittyä, jotta sen asema kestävän ruoantuotannon sertifioituna tuotantotapana säilyy ja vahvistuu entisestään globaalissa ruokajärjestelmässä. Luomuviljelyn kehittäminen edellyttää sen ympäristötehokkuuden parantamista tutkimusperustaisesti ja käytännön toimintaympäristöä ymmärtäen. Yhtä tärkeää on tuottaa tutkimukseen perustuvia syötteitä luomusertifioinnin kehittämiseksi.

Hankkeen päätavoitteena on kehittää eteläsavolaista luomuosaamista erityisesti regeneratiivisen tuotannon suunnassa, ja nostaa sen profiilia valtakunnan tasolla.

Hankkeen toimenpiteinä

• kehitetään ja testataan regeneratiivisen luomuviljelyn toteuttamisen mahdollisuuksia ja käytäntöjä olemassa olevaan tutkimustietoon perustuen ja luomutiloilla tehtävien käytännön kokeilujen avulla.
• tuotetaan osaamista ja opasmateriaalia regeneratiivisen luomuviljelyn toteuttamisesta eri tuotantosuunnilla

Hankkeen kohderyhmänä ovat luomuviljelijät, luomututkijat, luomuneuvojat, luomutuotannosta kiinnostuneet kuluttajat ja muut yhteiskunnalliset toimijat.

Artikkeli Luomu 2.0 – Tutkittua tietoa ja käytännön malleja regenaratiivisen luomuviljelyn tueksi julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Kumppanuusmaatalous (Community supported agriculture, CSA) on paikallisuuteen perustuva maataloustuotannon ja ruoanjakelun malli. Siinä tuottaja ja kuluttajat tai muut kumppanit jakavat maatalouden riskejä ja palkitsevuutta – yhteistyönä, ilman välikäsiä, tuotannon kestävyyttä kehittäen ja yhteisön tuella. Toimintaa tunnetaan ja harjoitetaan vielä vähän, vaikka se voisi olla merkittävä lähiruoan myyntikanava ja vahvistaa alkutuotannon kestävyyttä, kannattavuutta ja kuluttaja/tuottajasuhdetta.

Hankkeen tavoitteena on nostaa, kehittää ja vahvistaa kumppanuusmaataloutta kestävän kehityksen toimintana, kuluttaja-tuottajasuhteen vahvistajana, taloudellisesti kannattavana ruoantuotannon mallina ja lähiruoan jakeluketjuna sekä tavanomaisessa että luonnonmukaisessa tuotannossa.

Hanke
1. tuottaa uutta tietoa ja ymmärrystä kumppanuusmaataloudesta, sen kestävyydestä ja toteuttamisesta (selvitys kumppanuusmaataloudesta paikallisena ruokajärjestelmänä sekä tuottajan ja kuluttajan kohtaamispaikkana)
2. vahvistaa kumppanuusmaataloutta toteuttavien sekä sen harjoittamisesta ja kehittämisestä kiinnostuneiden tahojen yhteistyötä ja osaamista (kumppanuusmaatalouden verkosto)
3. tuottaa verkostoyhteistyönä ja hankkeessa tehdyn selvityksen pohjalta esityksen kumppanuusmaatalouden edistämiseksi
4. tiedottaa kumppanuusmaataloudesta

Kohderyhmät: kumppanuusmaataloudesta kiinnostuneet ja sitä jo toteuttavat ruoantuottajat (maa- ja puutarhatilat, viljelijäyhteisöt) ja ruoankuluttajat (kotitaloudet, ravintolat, päiväkodit ja muut)

Artikkeli KUMAKKA – Kumppanuusmaataloudella kestävyyttä, kilpailukykyä ja maatalouden arvostusta julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.