Hankkeen tavoitteet

1. pysäyttää luonnonmukaisen maataloustuotannon väheneminen Järvi-Suomen alueella ja saada käännettyä kehitys takaisin kasvu-uralle tukemalla nykyisten luomutilojen toimintamahdollisuuksia ja tekemällä luomu kiinnostavaksi vaihtoehdoksi uusille. Erityistä huomiota halutaan kiinnittää luomukotieläintuotannon tulevaisuuden varmistamiseen.

2. tehostaa luomumaatalouden markkinointiyhteistyötä alueen tuottajien sekä näiden ja tuotteita jatkojalostavien ja markkinoivien yritysten välillä. Löytää uusia keinoja tuotteiden markkinointiin.

3. tuoda luomumaatalous tutummaksi kuluttajille kertomalla sen positiiviset ympäristövaikutukset ja kestävän tuotannon periaatteet sekä auttamalla heitä tunnistamaan paikallisen tuotannon vahvuudet.

Hankkeen tuloksena tavoitellaan, että Järvi-Suomi on hankkeen päättyessä vahvaa luomumaatalousaluetta, missä alueen luontaisiin resursseihin perustuva tuotanto on mahdollisimman tehokasta ja monipuolista sekä tuotteet haluttuja.

Tavoitteisiin pyritään erilaisin tiedonvälityksen keinoin; hyödyntämällä mm. työpajoja, koulutustilaisuuksia, opintomatkoja sekä sähköisiä alustoja.

Artikkeli Uutta virtaa Järvi-Suomen Luomuun julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Pellolta pöytään näkyväksi -hankkeen toteutus jakaantuu kolmeen painopistealueeseen:

1. Pellolta – Kestävä, uudistava alkutuotanto
2. Pöytään – Ympäristövastuullinen ruoantuotanto, ruokamatkailu, maisema, kulttuuriympäristö
3. Näkyväksi – Pellolta pöytään -ruokaketjun toimintatavan näkyväksi tekeminen monikanavaisesti viestien ja ruokatapahtumin 

Artikkeli Pellolta pöytään näkyväksi julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

• Vahvistaa pienten toimijoiden osaamista ja kilpailukykyä
• Nostaa paikallisen lihan jalostusastetta
• Parantaa lihaketjun brändiä ja kuluttajatietoisuutta

Mitä LIKE-hanke tekee?

• Verkostoi lihaketjun toimijoita yli maakuntarajojen
• Kehittää osaamista vastuullisuudessa, tuotekehityksessä, markkinoinnissa ja liiketoiminnassa
• Tukee jatkojalostusta ja lyhyiden toimitusketjujen rakentamista
• Vahvistaa lähilihan brändiä ja näkyvyyttä kuluttajille
• Edistää kestävää kehitystä ja eläinten hyvinvointia 

Artikkeli Lihat läheltä – ketju kuntoon (LIKE) julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Lisätä rajat ylittävää yhteistyötä ja  tukea yhteisten GI-hakemusten laatimista, lisätä GI-merkintöjen hyödyntämistä markkinoinnissa sekä yhdistää pk-yrityksiä ja muita toimijoita uusien verkostomaisten toimintatapojen kehittämiseksi GI-konseptien avulla.

Hankkeen keskeiset toimenpiteet:

WP 1. Tietoisuuden lisääminen ja työkalut GI-prosessien tukemiseksi: transnational webinaarit ja konferenssit, toimialakohtaiset työpajat

WP 2. GI-hakuprosessien pilotointi: myös multicountry-hakemukset NPA-alueella

WP 3. GI-merkintöjen hyödyntäminen markkinoinnissa ja uusien markkinoiden avaamisessa

Hankkeen tulokset:

Pk-yritykset ja muut toimijat ovat tietoisempia siitä, miten GI-järjestelmästä voidaan hyötyä ja kuinka prosessia voidaan hyödyntää osana tuotekehitystä sekä verkostojen rakentamista.

Yhteensä 10 pilottiryhmää jättää GI-hakemuksen (joko maataloustuotteiden tai käsityö- ja teollisuustuotteiden järjestelmään).

NPA-alueen PK-yritykset ovat saaneet uusia, GI-jrjestelmää hyödyntäviä työkaluja markkinointiin ja viestintään, erityisesti BtoB ja BtoC konteksteissa

Artikkeli GIFT – Geographical Indication boosting Food, Non-food and Tourism sectors in Northern areas julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Lisätä elintarvikkeiden jatkojalostusta ja parantaa pienyritysten kilpailukykyä, kehittymistä artesaaniruoan avulla.

Lisätä, koota ja välittää tietoa artesaaniruoasta ja sen tuottamisesta  laaja-alaisesti.

Vahvistaa artesaaniruokayrittäjien verkostoa.

Hankkeen keskeiset toimenpiteet:

TP1 Artesaaniruokatieto kaikkien saataville

TP2 Tiedolla ja yhteistyöllä artesaaniruokayrittäjyyteen – verkostojern vahvistaminen

TP3 Inspiroivia tarinoita ja vertaistukea – viestintää ja ideoiden jalkautusta

Hankkeen tulokset:

• lisää maaseutuyrittäjien, yrittäjiksi aikovien, aluekehittäjien sekä kuluttajien tietoisuutta artesaaniruoasta
• artesaaniruokayrittäjyys lisääntyy, elintarvikkeiden jatkojalostus vahvistuu ja syntyneet tuotteet kytkeytyvät entistä paremmin paikalliseen maaseutumatkailuun.
• erikoistuminen lisää yrittäjien vaihtoehtoja kehittää omaa toimintaansa sekä yritysten liikevaihtoa

Artikkeli Artesaaniruoka AITO O ÄKTA – Artesaaniruoka tutuksi maaseudun yrittäjille, kuluttajille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Toimenpiteet: Hanke käsittää kolme toimenpidekokonaisuutta, jotka on ryhmitelty kolmeksi työpaketiksi:

TP1: Puhetta ruoasta. Luennot ja keskustelupiirit ruoasta ja ruokakulttuurista.

TP2: Opastusta ruoasta. Näyttelyt lähikirjastoissa perinteisistä säilöntämenetelmistä ja pakkausmerkinnöistä.

TP3: Kirjoituksia ruoasta. Lehtiartikkeleita paikallislehtiin ruoan tuotannosta ja tuottajista.

Hankkeen tuloksena kansalaiset tulevat tietoisemmiksi omasta ruokasuhteestaan, mikä vahvistaa myös heidän ruokaosaamistaan. Lisäksi hanke lisää tietoisuutta ruokavalintojen vaikutuksista kansalaisten ja ympäröivän yhteisön hyvinvointiin ja kestävyyteen. Tieto ruoan tuotannosta ja paikallisista ruoan tekijöistä lisää paikallisten tekijöiden tunnettuutta, mikä puolestaan vaikuttaa positiivisesti ruoan ja sen tuottajien arvostukseen vahvistaen kestävää ja paikallisuutta tukevaa ruokakulttuuria. Hankkeen merkittävä tulos on myös alueellisen valmiuden omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen vahvistuminen.

Artikkeli Huomioita ruoasta. Ruokakulttuurista kestävää hyvinvointia Etelä-Savoon (HURU) julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Toimenpiteet:

• Alueen ruokakulttuuriin liittyviä tarinoita kerätään ja käsikirjoitetaan niiden tuotteistamiseksi
• Yrittäjiä valmennetaan tarinallistamisen menetelmän ja tarinoiden käyttöön
• Tuotetaan opastus ruokakulttuuritarinoiden käytöstä liiketoiminnassa, joka jää vapaaseen käyttöön myös hankkeen päätyttyä
• Nuorille järjestetään Challenge 2024 –kilpailu ruokakulttuuriin ja ruokajärjestelmän kestävyyteen liittyvien ideoiden esiin tuomiseksi
• Paikallista ruokajärjestelmää ja -kulttuuria tuodaan näkyväksi nuorille pelillistämisen keinoin (peli/ pelillinen tapahtuma)
• Ruokakansalaisuusviikon järjestäminen peruskouluissa

Tavoitellut tulokset:

• Uutta osaamista alueellisesta ruokakulttuurista
• Käyttökelpoisia malleja ruokakulttuurin hyödyntämiseen liiketoiminnassa
• Tuotteistettuja uusia ruokamatkailutuotteita/ -tapahtumia
• Yrittäjien yhteistyö on lisääntynyt
• Uusien ruokamatkailutuotteiden ja toteutettujen ruokatapahtumien myötä lisätään Saimaan seudun ruokakulttuurin ja ruokamatkailun näkyvyyttä
• Nuorten tietämys Saimaan ruoka-alasta ja alan vetovoima on lisääntynyt

Artikkeli Tuohta tarinoista julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

• Hyödyntää tekoälyyn ja kuvantamiseen perustuvaa ratkaisua kalojen automaattiseen tunnistamiseen
• Parantaa kalankäsittelyn tehokkuutta ja tarkkuutta
• Edistää elinkeinokalatalouden digitalisaatiota ja kestävää kehitystä
• Luoda skaalautuva prototyyppi kaupalliseen jatkokehitykseen

Toimenpiteet

• Suunnitellaan ja rakennetaan lajittelukoneen prototyyppi tutkimuskäyttöön
• Kerätään ja analysoidaan kaladataa (kuvat ja tunnistustiedot)
• Kehitetään tekoälymalli suomalaisten yleisimpien kalalajien tunnistamiseen (esim. ahven, muikku, kuore, särki)
• Testataan prototyyppiä aidossa käyttöympäristössä yhteistyöyritysten kanssa
• Arvioidaan ratkaisun toimivuutta, kustannuksia ja jatkokehitysmahdollisuuksia

Tulokset

• Toimiva prototyyppi kalojen automaattiseen tunnistukseen ja lajitteluun
• Koulutettu tekoälymalli keskeisten kalalajien tunnistamiseen
• Käytännön testitulokset ja validointi yritysympäristössä
• Pohja ratkaisun kaupallistamiselle ja jatkokehitykselle

Artikkeli AI Fish Sort 1.0 julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Pitkällä aikavälillä toimenpiteet uudistavat marata-alaa ja vastaavat sen muuttuviin työelämän vaatimuksiin. Parantunut työhyvinvointi ja tuottavuus tekevät alasta houkuttelevamman ja auttavat ratkaisemaan työvoimapulaa.

Hankkeen keskeiset toimenpiteet

Keskeiset toimenpiteet jakautuvat neljään toiminnalliseen työpakettiin, joiden avulla yritykset voivat saavuttaa merkittäviä parannuksia työhyvinvoinnissa ja tuottavuudessa.

Näiden työpakettien kautta yritykset voivat parantaa työhyvinvointia ja tuottavuutta, löytää innovatiivisia ratkaisuja, verkostoitua muiden alan toimijoiden kanssa ja hyödyntää mittaustietoa päätöksenteon tukena.

Työpaketti 1 keskittyy tunnistamaan ja ratkaisemaan yrityskohtaisia haasteita, jotka liittyvät työhyvinvointiin ja tuottavuuteen.

Työpaketti 2 tarjoaa yrityksille käyttöön työkirjan, joka sisältää käytännön työkaluja ja menetelmiä kehittämistoimenpiteiden tueksi.

Työpaketti 3 mahdollistaa työkirjan sisältämien ratkaisujen testaamisen ja kehittämisen käytännön kokeilujen avulla.

Työpaketti 4 hyödyntää hankkeen viestintää ja tulosten levittämistä, mikä lisää tietoisuutta ja edistää hyvien käytäntöjen omaksumista.

Artikkeli TyhyTeko – Työhyvinvointia ja tuottavuutta marata-alan ammattilaisille tekoälyn ja robotiikan avulla julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Tämä hanke tähtää politiikkatoimien parantamiseen tukemalla paikallisia ruokajärjestelmiä kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on ehkäistä ruokahävikkiä, uudelleenjakaa ylijäämäruokaa ja rakentaa kestäviä, osallistavia ratkaisuja.

Kahdeksan Euroopan alueen (Suomi, Ranska, Tanska, Espanja, Puola, Latvia, Portugali, Belgia) yhteistyön kautta hanke edistää alueiden välistä yhteistyötä, jakaa hyviä käytäntöjä ja vahvistaa verkostoja julkisten toimijoiden, yritysten, kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten välillä. Keskeisiä teemoja ovat ruokahävikin ehkäisy, älykkäät uudelleenjakeluteknologiat ja innovatiiviset liiketoimintamallit ylijäämäruoan hyödyntämiseksi.

Hankkeen keskeiset toimenpiteet

Vaihe 1 – Analyysi ja tunnistaminen (kaudet 1–2)

Hankekumppaneiden tilanteiden analysointi ja arvokkaiden kokemusten sekä käytäntöjen tunnistaminen. Tämä sisältää alueellisten politiikkatilanteiden, haasteiden ja keskeisten sidosryhmien tarkastelun. Jokaisesta alueesta kerätään parhaita käytäntöjä, joita jaetaan ja verrataan muiden eurooppalaisten esimerkkien kanssa.

Vaihe 2 – Oppiminen ja integrointi (kaudet 3-6)

Järjestetään teemallisia opintovierailuja, joita isännöivät eri hankekumppanit. Vierailujen teemat perustuvat projektin valmisteluvaiheessa tunnistettuihin keskeisiin oppimisalueisiin, jotka tukevat politiikkatoimien kehittämistä:

• Ruokahävikin ehkäisyverkostojen kehittäminen sosiaalisten ja ympäristöllisten hyötyjen saavuttamiseksi
• Ruokajakelun hallinnan ja seurannan teknologiat
• Uusien liiketoimintamallien tukeminen ylijäämäruoan jakelussa

Vaihe 3 – Tulosten levittäminen ja jatkotoimet (kaudet 7-8)

Hankekumppanit jatkavat keskinäistä oppimista ja tiivistä yhteistyötä sidosryhmiensä kanssa arvioidakseen hyvien käytäntöjen ja politiikkaparannusten vaikutuksia. Hankkeen loppupuolella järjestetään korkean tason tapaaminen.

Artikkeli Social Circular Food Webs – Sosiaalisesti kattavia kierrätysratkaisuja ruokahävikin ehkäisyyn julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.