Ruoka onkin yksi Etelä-Savon maakuntastrategian kolmesta kärkiteemasta, koska sillä on merkittävä rooli maakuntamme elinkeinorakenteessa. Ruoka-alan kehittäminen edellyttää vahvaa raaka-ainetuotantoa sekä korkeamman jalostusasteen yritys-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Etelä-Savon ruoka-alan tulee nojata omiin vahvuuksiin ja hyödyntää maakunnassa olevaa osaamista lisäämällä ja kehittämällä verkottumista ja vuorovaikutteista toimintaa. Erityisesti ruoka-alan yrittäjien ja kehittäjien välinen yhteistyö vaatii lisäponnisteluja.

Alueellinen, koko ruoka-alaa koskeva kehittämisohjelma, joka reagoi toimintaympäristön muutoksiin, on työväline, jolla sitoutetaan ruoka-alan arvoketjun toimijoita verkottumaan ja työskentelemään yhdessä eteläsavolaisen ruuan puolesta. Jotta ohjelman toimenpiteet saadaan vietyä käytäntöön, ohjelma tulee jalkauttaa toimijoiden ja yrittäjien keskuuteen sekä seurata sen vaikuttavuutta systemaattisesti.

TAVOITTEET

Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA -hankkeen konkreettiset tavoitteet ovat:
• luoda vuosille 2021–2027 ruoka-alan toimijoiden yhteiset tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet, jotka kirjataan Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelmaan. Kehittämistoimien seurantaan luodaan läpinäkyvä järjestelmä.
• tehdä tunnetuksi eteläsavolaista ruuan tuotantoa ja ruokaosaamista monipuolisella ja monikanavaisella viestinnällä sekä tilaisuuksilla, joissa ruoka on keskiössä.
• jakaa tietoa yritysrahoituksista ja kartoittaa yrityskohtaisia kehittämistarpeita sekä ohjata yrityksiä sopivimman kehittämistahon ja -rahoituksen pariin. Auttaa löytämään tietoa ja apua yrityksien toiminnassa ja kehittämisessä eteen tuleviin ongelmiin sekä auttaa yrityksiä verkostoitumaan tuotannollisissa tehtävissä ja henkilöstön rekrytoinnissa.

TOIMENPITEET

Hankkeen toteutus jakautuu kolmeen työpakettiin. Ensimmäisessä työpaketissa tavoitteena on työstää yhdessä sidosryhmien kanssa Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelma, johon alueen ruoka-alan toimijat ja kehittäjät voivat laajasti sitoutua. Kehittämisohjelma asettaa tavoitteet, toimenpiteet ja mitattavissa olevat tulokset ruoka-alan toiminnalle vuosille 2021–2027 sekä luo systemaattisen tavan, jolla toteutumista seurataan ja tehdään tarvittavia muutoksia.

Toisen toimenpidekokonaisuuden pääpaino on ruoka-alan uutuustiedon välittäminen, alan tunnettuuden lisääminen ja arvostuksen nostaminen, jotta ruoka-alalle saadaan tekijöitä. Etelä-Savon vahva ruoka-alan osaaminen tuodaan esille alueellisesti ja valtakunnallisesti. Ruoka-alan toiminnan ja osaamisen esittelyyn tuodaan mukaan uusia kanavia ja osallistavia menetelmiä.

Kolmannessa työpaketissa keskeisin asia on ruoka-alan yrittäjyyden tukeminen ja tiedottaminen yrityksille käytettävissä olevista rahoitus- ja kehittämismahdollisuuksista järjestämällä alueellisia infotilaisuuksia sekä jalkautumalla yrityksiin.

TULOKSET

Hankkeen tuloksena syntyy alueen ruoka-alan toimijat sitouttava Ruoka-alan kehittämissuunnitelma vuosille 2021–2027, Etelä-Savon ruoka-alan näkyvyys kasvaa ja alueen maaseudun yrittäjät osaavat käyttää paremmin tarjolla olevia kehittämisen välineitä.

Artikkeli Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Etelä-Savon ruoka-ala on suurimmaksi osaksi mikroyritysten varassa. Maataloustuotteiden jatkojalostuksen, mukaan lukien luomu- ja luonnontuotteet, ja paikallistuotteiden markkinoinnin lisäksi tarvitaan liiketoimintalähtöisiä innovaatioita ja maaseutuelinkeinojen monipuolistamista. Kilpailukyvyn ja liiketoiminnan vahvistaminen vaatii yrityksiltä kykyä ennakointiin, proaktiiviseen toimintaan ja muutosten läpivientiin.

Verkostoituminen, kumppanuudet ja toimialojen rajapinnoille syntyvä liiketoiminta luovat uusia mahdollisuuksia. Ne eivät kuitenkaan synny itsekseen, vaan tueksi tarvitaan ”törmäyttämistä” ja konkretiaa uusiin toimintatapoihin ja teknologioihin.

TAVOITTEET

Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta – KURVI -hanke tavoitteena oli

• välittää ja tuottaa uutta tietoa ja työkaluja biotalousalan, erityisesti ruoka-alan, yrityksille yritystoiminnan kehittämiseksi sekä tarjota em. yrityksille mahdollisuuksia laaja-alaiseen verkostoitumiseen
• tuoda ruoka-alan valtakunnallisen tason kehittämistoimet alueella hyödynnettäviksi yhteistyöllä
• luoda Etelä-Savon ruokasektorin edistämiseen uusi yhteistyömalli

TOIMENPITEET JA TULOKSET

Hankkeen toteutus jakautui kolmeen työpakettiin, joista ensimmäinen keskittyy ruoka-alan yritysten liiketoimintamahdollisuuksien edistämiseen, erityisesti uusien mallien, toimintatapojen, teknologioiden ja ennakointitiedon avulla.

Hankkeessa järjestettiin ajankohtaisista aiheista Ruokaketjun tulevaisuustärskyt (4 tilaisuutta, 202 osallistujaa) ja demo-tilaisuuksia (7 tilaisuutta, 85 osallistujaa, joista noin 50 yrittäjiä). Tilaisuuksissa välitettiin uutuustietoa sekä ruoantuotantoon että tuotteiden markkinointiin. Tilaisuuksien asiasisällöistä tehtiin myös videoita (tilaisuuksien nauhotteita ja neljä erillistä videota), jotta tieto olisi mahdollisimman laajan joukon saatavilla.

Toisen kokonaisuuden pääpaino oli valtakunnallinen yhteistyö ja valtakunnallisen hankkeiden ja kehittämisen mahdollisuuksien tuominen alueen ruoka-alan yrittäjille. Hanke verkostoitui 28 valtakunnallisen ja alueellisen ruoka-alan hankkeen kanssa ja välitti niistä tietoa Etelä-Savon alueella. Hanke koordinoi valtakunnallisten hankkeiden neljää aluetilaisuutta Etelä-Savoon.

Tiedontuotanto Etelä-Savon ruokasektorista oli tärkeä osa hankkeen toimintaa ja Etelä-Savon ruoka-alan näkyväksi tekemistä. Hankkeessa tuotettiin Etelä-Savon ruokasektorista kaksi tilastotietoaineistoa, joissa kuvataan ruoka-alan liikevaihto, henkilöstö ja toimipisteiden määrä toimialoittain. Lisäksi ruoka-alan koordinaatiohankkeen valtakunnallista ruoka-alan tilastointia varten koottiin Etelä-Savon tiedot. Luomualan pyynnöstä koostettiin Luomu Etelä-Savossa -katsaus, joka käännettiin englanniksi, Organic food in South Savo. Etelä-Savon elintarvikealan jatkojalostuksen edistämiseksi työstettiin Elintarvikkeiden tuotekehitys ja asiantuntijapalvelut -selvitys. Valtakunnallisen Aitoja Makuja -sivuston yrityshakemiston eteläsavolaisten yritysten tietoja (177) on tarkastettu ja ylläpidetty.

Etelä-Savon ruokasektorin yhteistyön kehittäminen ja voimavarojen yhdistäminen oli kolmannen työpaketin keskeisin asia. Hanke kokosi laajasti ruokasektorin kehittäjiä ja kouluttajia yhteisiin tapaamisiin. Etelä-Savon ruoka-alan yhteistyön tiivistyminen näkyy konkreettisesti Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry:n toiminnassa. Hankkeen yhteistyön kehittämisen tuloksena Ekoneumiin liittyi kaksi uutta jäsentä: Etelä-Savon Koulutus Oy vuoden 2020 alusta ja ProAgria Etelä-Savo vuoden 2021.

Hankkeen tavoitteena oli luoda systemaattinen toimintatapa Etelä-Savon ruoka-alan kehittämiseen, johon tuloksena voidaan pitää kiinnostuksen heräämistä Etelä-Savon ruoka-alan klusterin perustamiseen ja ruokalusterityöpajoihin aktiivinen osallistuminen. Etelä-Savon ruokaklusterin perustamista jatketaan vuoden 2021 lopulla alkaneessa Klusterilla elinvoimaa Etelä-Savon ruoka-alalle -hankkeessa.

Etelä-Savon ruoka-alan uutiskirjettä toimitettiin 15 kpl ajanjaksolla 1.10.2018-31.12.2020. Palautekyselyihin vastanneet olivat uutiskirjeen sisältöön tyytyväisiä.

Hankkeen tilaisuuksien aineistot ja julkaisut on koottu KURVI-hankkeen sivulle www.xamk.fi/kurvi

Artikkeli Kumppanuudella Etelä-Savon ruoka-alalle vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta – KURVI julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Tavoitteena on lisätä palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta, kiinnostavuutta ja hyväksyttävyyttä.

Palveluja kehitetään yhdessä kohderyhmän ja ruokaan liittyviä palveluja tuottavien tahojen kanssa.

TOIMENPITEET

Hankkeen pilottialueina on erityyppisiä asuinalueita Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Uudellamaalla. Etelä-Savon pilottialueet ovat Juva ja Mäntyharju. Pääkaupunkiseudun pilottialue on Järvenpää ja Jyväskylässä Jyväskylän keskusta-alue.

Aluksi hankkeessa kootaan tietoa pilottialueista ja siitä, millainen ikäihmisten ruokaympäristö alueella on. Hankkeessa selvitetään, millaisia ruokaan liittyviä palveluja pilottialueilla on ja millaisia palvelutarpeista alueen ikäihmisillä on. Tämän jälkeen pilottialueilla kootaan monialaisia kehittäjäryhmiä palvelujen kehittämisestä kiinnostuneista palvelujen tuottajista ja ikäihmisistä.

Pilottialueelle voidaan kehittää uusia toimintoja, kuten kauppakaveritoimintaa, tai kehittää olemassa olevia palveluita niin, että ne vastaava aiempaa paremmin ikäihmisten tarpeita.

Hankkeessa nostetaan esille erilaisten asuinalueiden ikäihmisten ja ruokaan liittyvien palvelujen tuottajien oma potentiaali kehittää yhdessä alueen palveluita. Hankkeen lähtökohtana on tieto siitä, että hyvää ravitsemusta ja sosiaalista kanssakäymistä tukevat ruokaan liittyvät palvelut ovat tärkeä tekijä kotona asuvien ikäihmisten toimintakyvyn ja yhteisöllisyyden tukena.

TULOKSET

Hanke tuottaa viestintä- ja neuvontamateriaalia alueen palveluista ja tukee palvelujen tuottajia lisäämään palvelujen kiinnostavuutta sekä hyväksyttävyyttä ikäihmisten keskuudessa. Ikäihmiset saavat vinkkejä terveellisten tuotteiden valintaan kaupassa sekä terveellisten ja maukkaiden ruokien järjestämiseen omiin tapahtumiin, vaikka harrastuspäivään tai järjestötoimintaan.

Hankkeessa testattuja monialaisen kehittämisen tapoja arvioidaan ja parhaat käytännöt mallinnetaan. Hanke tuottaa alueellisia yhteistyökäytäntöjä, joilla ikäihmisten ruokaan liittyvien palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta, esteettömyyttä ja kiinnostavuutta sekä hyväksyttävyyttä voidaan kehittää. Hanke tuottaa myös käytännön esimerkkejä yhteistyössä toteutetuista palveluista. Tulokset ovat otettavissa käyttöön koko maassa.

Artikkeli Monimuotoiset ruokaan liittyvät palvelut ikäihmisten yhteisöllisyyden ja toimintakyvyn tukena – Ikäruoka 2.0 julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Järvikalan kysyntä on kasvanut tasaisesti. Tämä luo mahdollisuuden kalajalostajille laajentaa tuotevalikoimaa. Ammattikeittiöiden resurssit eivät välttämättä riitä kalankäsittelyyn, joten kalat tilataan esikäsiteltynä.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa muikkua jalostaville yrityksille ja kalastajille tietoa pakastetun muikun vaatimuksista ammattikeittiökäytössä. Hankkeessa testataan pakastetun muikun käyttöä ja valmistusta ammattikeittiöympäristössä ja tuotetaan ammattikeittiökäyttöön soveltuvaa reseptiikkaa.

TOIMENPITEET

• Markkinatilanteen ja asiakastarpeiden selvittäminen
• Käsittely- ja valmistusprosessin kuvaaminen
• Ideointi ja tuotetestaukset ammattikeittiössä
• Vakioitujen ruokaohjeiden tuottaminen
• Tulosten julkaisu ja viestintä

TULOKSET

Hankkeen tuloksena syntyy käsitys eri tavoin pakastetun muikun käyttömahdollisuuksista ammattikeittiöissä ja tietoa siitä, millaisia uusia tuotteita alueen kalanjalostusyritykset voivat tarjota. Tuotoksena syntyy vakioituja ruokaohjeita ja tulokset kokoava raportti.

Artikkeli Maistuvaa muikusta. Uusia ruokatuotteita ammattikeittiöille julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Hankkeessa pyritään kehittämään ja testaamaan kalastajien toimesta tehdyn lajittelun ja sumputuksen menetelmiä ja välineitä, jotka mahdollistavat jalostukseen kelpaamattoman saaliin jättämisen kasvamaan tai sen ohjaamisen sopivaan käyttötarkoitukseen.

• Hankkeen konkreettisena tavoitteena on kehittää sisävesillä tapahtuvia ensivaiheen lajittelumenetelmiä ja sumputtamista
• Vesillä tapahtuvassa lajittelussa testataan lajittelusäleiköiden, pakoikkunoiden sekä sumppujen rakenteiden ja ilmastoinnin vaikutuksia saaliskaloihin
• Alkukäsittelytiloissa testataan lajitteluritilöiden toimintaa ja kehitetään koneellisen lajittelulinjan toimivuutta

Hankkeen kokonaisvaltaisena tavoitteena on lisätä kalansaaliin hyötykäyttöön eli ihmisravinnoksi ja eläinten ruoaksi menevää osuutta sekä tuottaa tietoa pienille yrityksille soveltuvista koneellisen lajittelun välineistä.

Artikkeli Ensivaiheen lajitteluratkaisuilla lisää tuottoa sisävesikalastukseen julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Arvoketjun kehittämisellä jatkuvuutta hoitokalastuksiin ja ravinteidenpoistoon – hankkeen tarkoituksena on  tukea ja kehittää toimintamallia, joka kannustaa ammattikalastajia ja jalostajia kehittämään perinteisesti poistokalastettavien ja vajaasti hyödynnettyjen lajien arvoketjua kohti kaupallista kalastusta.

Lisäksi hanke tuottaa digitaalisen, käyttäjäystävällisen tiedonsiirtokanavan kalastajalta kuluttajalle, joka todentaa saaliin alkuperää ja kalastusten ekologisia vaikutuksia vesistökohtaisesti.

Artikkeli Arvoketjun kehittämisellä jatkuvuutta hoitokalastuksiin ja ravinteiden poistoon julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

• Tuottaa tietoa kuljetuslogistisista ratkaisuista.
• Selvittää isovolyymiseen kalastukseen soveltuvia lajittelulinjoja ja niiden yhteiskäytön mahdollisuuksia.
• Arvioida kalasaaliiden digitaaliseen kaupankäyntiin tarvittavaa ennakkotietoa, järjestelmää ja jatkokehitystarpeita.

Hankkeen toimenpiteet ovat kalalajittelun ja logistiikan parantaminen. Kalasaaliiden kaupankäyntiin tarvittavan ennakkotiedon ja digitaalisen järjestelmän selvittäminen.

Tuloksena syntyy toimintaehdotuksia ja käsitys lajittelun sekä logististen ratkaisujen reunaehdoista. Tuotetaan tietoa kaupallisen toiminnan kannattavuudesta ja tarvittavista investoinneista.

Hankkeen tulokset tukevat myös kotimaisen kalan kaupankäynnin siirtymistä digitaalisiin järjestelmiin. Hanke ei tuota valmista järjestelmää, mutta kokoaa yhteen toimijoiden tiimin.  Kyseinen tiimi määrittelee järjestelmän käyttötarpeet ja antaa palautetta toiminnallisuudesta sekä käyttökokemuksesta. Hanke sijoittuu Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueelle. Sidosryhmänä ovat itäsuomalaiset kalastajat, kalanjalostajat, kalanostajat- ja tukut sekä logistiikka-alan yritykset.

Artikkeli Kalastusketjun toiminnanohjauksen kehittäminen julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

TAVOITTEET

Hankkeen tavoitteena on jäsentää kokonaisvaltainen Etelä-Savon ruoka- ja matkailualan yhdistävä kehittämisalusta ja luoda sille toimintamalli.

Hankkeessa selvitetään:
– miten ruoka- ja matkailualan yhdistävä osaamiskeskittymä eli kehittämisalusta voisi toimia, miten saadaan tiivistettyä ruoan ja matkailun rajapintojen yhteistyö,
– miten rakennetaan alueelle kansainvälinen, huipputason koulutusohjelma, jossa on huomioitu kattavasti ruoka- ja matkailualan osa-alueet
– miten yhdistetään ruoka- ja matkailutoimijoiden osaaminen ja mitä toimenpiteitä tarvitaan, jotta saadaan innovatiivisia ja korkeatasoisia tutkimus- ja kehityslähtöisiä elämyksellisiä ruokamatkailutuotteita.

TOIMENPITEET

Hankkeen toimenpiteet on jaettu kolmeen toimenpidekokonaisuuteen:
TP1. Huippukoulutuskokonaisuuden valmistelu ja laaditaan alustava suunnitelma huippukoulutusyksiköstä. Valmistelussa laaditaan nykytila-analyysi koulutustarjonnasta ja kansainvälisistä yhteyksistä, benchmarkataan korkeatasoisia kansainvälisiä ja valtakunnallisia koulutusorganisaatioita ja ruokamatkailukonsepteja.
TP2. Tutkimus- & kehittämislähtöisyys ruoan ja matkailun yhdistämisessä –kokonaisuudessa laaditaan nykytila-analyysi ruoka- ja matkailualojen tutkimus- ja kehittämisosaamisesta, benchmarkataan korkeatasoisia kansainvälisiä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioita sekä laaditaan suunnitelman miten yhdistetään ruoka- ja matkailualojen osaaminen innovatiiviseksi ruokamatkailua tukevaksi toiminnaksi.
TP3. Ruoka- ja matkailualan toimijoiden kehittämisalustan toimintamallin suunnittelu ja muodostaminen: Kootaan yhteen TP1:n ja TP2:n selvitykset ja muodostetaan näiden pohjalta ehdotus ruoka- ja matkailualan kehittämisalustan toimintamalliksi.

TULOKSET

Hankkeen tuloksena saadaan ehdotus ruoka- ja matkailualan kehittämisalustan toimintamallista, joka sisältää alustavat suunnitelmat huippukoulutuskokonaisuuden perustamisesta ja korkeatasoisesta ruokamatkailun tutkimus- ja kehittämistoiminnasta.

Artikkeli Saimaa Food & Tourism -kehittämisalustan selvityshanke julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Hankkeen tavoitteena on parantaa tuottavuutta ja työhyvinvointia Etelä-Savon alueen matkailu- ja ravitsemisalan yrityksissä ja julkisissa organisaatioissa. Hankkeessa tehdään työpaikat tietoisiksi digiohjauksen mahdollisuuksista perehdyttämisessä ja työnopastuksessa, tuodaan matkailu- ja ravitsemisalan yrityksiin uusia digitaalisia välineitä hyödyntäviä toimintatapoja ja pilotoidaan välineitä sekä toimintatapoja käytännössä.

TOIMENPITEET

• Digiperehdyttämisen ja –ohjauksen tarpeiden selvittäminen
• Digimahdollisuudet ja ideointi
• Digiperehdyttämisen pilotoinnit
• Vertaisoppiminen ja toimintatapojen ja –mallien levittäminen sekä jatkokehittämistarpeet

TULOKSET

Hankkeen tuloksina sekä organisaatiot että työntekijät saavat havainnollista tietoa digitaalisesta perehdyttämisestä- ja työnohjauksesta sekä oppivat hyödyntämään uudenlaisia toimintamalleja työhyvinvoinnin edistämiseksi.  Hankkeen tuloksena digitaalisten välineiden käyttö perehdyttämisen ja työnopastuksen apuna parantaa Etelä-Savon alueen matkailu- ja ravitsemisalan yritysten ja julkisten organisaatioiden tuottavuutta ja työhyvinvointia. Tuotoksena  syntyy sisältöä ”Perehdyttäminen digisti palvelualalla” -koulutustuotteelle.

Artikkeli Virtuaalinen työnopastus ja perehdyttäminen palvelualalla julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.