• Hyödyntää tekoälyyn ja kuvantamiseen perustuvaa ratkaisua kalojen automaattiseen tunnistamiseen
• Parantaa kalankäsittelyn tehokkuutta ja tarkkuutta
• Edistää elinkeinokalatalouden digitalisaatiota ja kestävää kehitystä
• Luoda skaalautuva prototyyppi kaupalliseen jatkokehitykseen

Toimenpiteet

• Suunnitellaan ja rakennetaan lajittelukoneen prototyyppi tutkimuskäyttöön
• Kerätään ja analysoidaan kaladataa (kuvat ja tunnistustiedot)
• Kehitetään tekoälymalli suomalaisten yleisimpien kalalajien tunnistamiseen (esim. ahven, muikku, kuore, särki)
• Testataan prototyyppiä aidossa käyttöympäristössä yhteistyöyritysten kanssa
• Arvioidaan ratkaisun toimivuutta, kustannuksia ja jatkokehitysmahdollisuuksia

Tulokset

• Toimiva prototyyppi kalojen automaattiseen tunnistukseen ja lajitteluun
• Koulutettu tekoälymalli keskeisten kalalajien tunnistamiseen
• Käytännön testitulokset ja validointi yritysympäristössä
• Pohja ratkaisun kaupallistamiselle ja jatkokehitykselle

Artikkeli AI Fish Sort 1.0 julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Pitkällä aikavälillä toimenpiteet uudistavat marata-alaa ja vastaavat sen muuttuviin työelämän vaatimuksiin. Parantunut työhyvinvointi ja tuottavuus tekevät alasta houkuttelevamman ja auttavat ratkaisemaan työvoimapulaa.

Hankkeen keskeiset toimenpiteet

Keskeiset toimenpiteet jakautuvat neljään toiminnalliseen työpakettiin, joiden avulla yritykset voivat saavuttaa merkittäviä parannuksia työhyvinvoinnissa ja tuottavuudessa.

Näiden työpakettien kautta yritykset voivat parantaa työhyvinvointia ja tuottavuutta, löytää innovatiivisia ratkaisuja, verkostoitua muiden alan toimijoiden kanssa ja hyödyntää mittaustietoa päätöksenteon tukena.

Työpaketti 1 keskittyy tunnistamaan ja ratkaisemaan yrityskohtaisia haasteita, jotka liittyvät työhyvinvointiin ja tuottavuuteen.

Työpaketti 2 tarjoaa yrityksille käyttöön työkirjan, joka sisältää käytännön työkaluja ja menetelmiä kehittämistoimenpiteiden tueksi.

Työpaketti 3 mahdollistaa työkirjan sisältämien ratkaisujen testaamisen ja kehittämisen käytännön kokeilujen avulla.

Työpaketti 4 hyödyntää hankkeen viestintää ja tulosten levittämistä, mikä lisää tietoisuutta ja edistää hyvien käytäntöjen omaksumista.

Artikkeli TyhyTeko – Työhyvinvointia ja tuottavuutta marata-alan ammattilaisille tekoälyn ja robotiikan avulla julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Etelä-Savon ruoka-ala on suurimmaksi osaksi mikroyritysten varassa. Maataloustuotteiden jatkojalostuksen, mukaan lukien luomu- ja luonnontuotteet, ja paikallistuotteiden markkinoinnin lisäksi tarvitaan liiketoimintalähtöisiä innovaatioita ja maaseutuelinkeinojen monipuolistamista. Kilpailukyvyn ja liiketoiminnan vahvistaminen vaatii yrityksiltä kykyä ennakointiin, proaktiiviseen toimintaan ja muutosten läpivientiin.

Verkostoituminen, kumppanuudet ja toimialojen rajapinnoille syntyvä liiketoiminta luovat uusia mahdollisuuksia. Ne eivät kuitenkaan synny itsekseen, vaan tueksi tarvitaan ”törmäyttämistä” ja konkretiaa uusiin toimintatapoihin ja teknologioihin.

TAVOITTEET

Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta – KURVI -hanke tavoitteena oli

• välittää ja tuottaa uutta tietoa ja työkaluja biotalousalan, erityisesti ruoka-alan, yrityksille yritystoiminnan kehittämiseksi sekä tarjota em. yrityksille mahdollisuuksia laaja-alaiseen verkostoitumiseen
• tuoda ruoka-alan valtakunnallisen tason kehittämistoimet alueella hyödynnettäviksi yhteistyöllä
• luoda Etelä-Savon ruokasektorin edistämiseen uusi yhteistyömalli

TOIMENPITEET JA TULOKSET

Hankkeen toteutus jakautui kolmeen työpakettiin, joista ensimmäinen keskittyy ruoka-alan yritysten liiketoimintamahdollisuuksien edistämiseen, erityisesti uusien mallien, toimintatapojen, teknologioiden ja ennakointitiedon avulla.

Hankkeessa järjestettiin ajankohtaisista aiheista Ruokaketjun tulevaisuustärskyt (4 tilaisuutta, 202 osallistujaa) ja demo-tilaisuuksia (7 tilaisuutta, 85 osallistujaa, joista noin 50 yrittäjiä). Tilaisuuksissa välitettiin uutuustietoa sekä ruoantuotantoon että tuotteiden markkinointiin. Tilaisuuksien asiasisällöistä tehtiin myös videoita (tilaisuuksien nauhotteita ja neljä erillistä videota), jotta tieto olisi mahdollisimman laajan joukon saatavilla.

Toisen kokonaisuuden pääpaino oli valtakunnallinen yhteistyö ja valtakunnallisen hankkeiden ja kehittämisen mahdollisuuksien tuominen alueen ruoka-alan yrittäjille. Hanke verkostoitui 28 valtakunnallisen ja alueellisen ruoka-alan hankkeen kanssa ja välitti niistä tietoa Etelä-Savon alueella. Hanke koordinoi valtakunnallisten hankkeiden neljää aluetilaisuutta Etelä-Savoon.

Tiedontuotanto Etelä-Savon ruokasektorista oli tärkeä osa hankkeen toimintaa ja Etelä-Savon ruoka-alan näkyväksi tekemistä. Hankkeessa tuotettiin Etelä-Savon ruokasektorista kaksi tilastotietoaineistoa, joissa kuvataan ruoka-alan liikevaihto, henkilöstö ja toimipisteiden määrä toimialoittain. Lisäksi ruoka-alan koordinaatiohankkeen valtakunnallista ruoka-alan tilastointia varten koottiin Etelä-Savon tiedot. Luomualan pyynnöstä koostettiin Luomu Etelä-Savossa -katsaus, joka käännettiin englanniksi, Organic food in South Savo. Etelä-Savon elintarvikealan jatkojalostuksen edistämiseksi työstettiin Elintarvikkeiden tuotekehitys ja asiantuntijapalvelut -selvitys. Valtakunnallisen Aitoja Makuja -sivuston yrityshakemiston eteläsavolaisten yritysten tietoja (177) on tarkastettu ja ylläpidetty.

Etelä-Savon ruokasektorin yhteistyön kehittäminen ja voimavarojen yhdistäminen oli kolmannen työpaketin keskeisin asia. Hanke kokosi laajasti ruokasektorin kehittäjiä ja kouluttajia yhteisiin tapaamisiin. Etelä-Savon ruoka-alan yhteistyön tiivistyminen näkyy konkreettisesti Etelä-Savon elintarviketalouden kehittämisyhdistys Ekoneum ry:n toiminnassa. Hankkeen yhteistyön kehittämisen tuloksena Ekoneumiin liittyi kaksi uutta jäsentä: Etelä-Savon Koulutus Oy vuoden 2020 alusta ja ProAgria Etelä-Savo vuoden 2021.

Hankkeen tavoitteena oli luoda systemaattinen toimintatapa Etelä-Savon ruoka-alan kehittämiseen, johon tuloksena voidaan pitää kiinnostuksen heräämistä Etelä-Savon ruoka-alan klusterin perustamiseen ja ruokalusterityöpajoihin aktiivinen osallistuminen. Etelä-Savon ruokaklusterin perustamista jatketaan vuoden 2021 lopulla alkaneessa Klusterilla elinvoimaa Etelä-Savon ruoka-alalle -hankkeessa.

Etelä-Savon ruoka-alan uutiskirjettä toimitettiin 15 kpl ajanjaksolla 1.10.2018-31.12.2020. Palautekyselyihin vastanneet olivat uutiskirjeen sisältöön tyytyväisiä.

Hankkeen tilaisuuksien aineistot ja julkaisut on koottu KURVI-hankkeen sivulle www.xamk.fi/kurvi

Artikkeli Kumppanuudella Etelä-Savon ruoka-alalle vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta – KURVI julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Arvoketjun kehittämisellä jatkuvuutta hoitokalastuksiin ja ravinteidenpoistoon – hankkeen tarkoituksena on  tukea ja kehittää toimintamallia, joka kannustaa ammattikalastajia ja jalostajia kehittämään perinteisesti poistokalastettavien ja vajaasti hyödynnettyjen lajien arvoketjua kohti kaupallista kalastusta.

Lisäksi hanke tuottaa digitaalisen, käyttäjäystävällisen tiedonsiirtokanavan kalastajalta kuluttajalle, joka todentaa saaliin alkuperää ja kalastusten ekologisia vaikutuksia vesistökohtaisesti.

Artikkeli Arvoketjun kehittämisellä jatkuvuutta hoitokalastuksiin ja ravinteiden poistoon julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

• Tuottaa tietoa kuljetuslogistisista ratkaisuista.
• Selvittää isovolyymiseen kalastukseen soveltuvia lajittelulinjoja ja niiden yhteiskäytön mahdollisuuksia.
• Arvioida kalasaaliiden digitaaliseen kaupankäyntiin tarvittavaa ennakkotietoa, järjestelmää ja jatkokehitystarpeita.

Hankkeen toimenpiteet ovat kalalajittelun ja logistiikan parantaminen. Kalasaaliiden kaupankäyntiin tarvittavan ennakkotiedon ja digitaalisen järjestelmän selvittäminen.

Tuloksena syntyy toimintaehdotuksia ja käsitys lajittelun sekä logististen ratkaisujen reunaehdoista. Tuotetaan tietoa kaupallisen toiminnan kannattavuudesta ja tarvittavista investoinneista.

Hankkeen tulokset tukevat myös kotimaisen kalan kaupankäynnin siirtymistä digitaalisiin järjestelmiin. Hanke ei tuota valmista järjestelmää, mutta kokoaa yhteen toimijoiden tiimin.  Kyseinen tiimi määrittelee järjestelmän käyttötarpeet ja antaa palautetta toiminnallisuudesta sekä käyttökokemuksesta. Hanke sijoittuu Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueelle. Sidosryhmänä ovat itäsuomalaiset kalastajat, kalanjalostajat, kalanostajat- ja tukut sekä logistiikka-alan yritykset.

Artikkeli Kalastusketjun toiminnanohjauksen kehittäminen julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Hankkeen tavoitteena on parantaa tuottavuutta ja työhyvinvointia Etelä-Savon alueen matkailu- ja ravitsemisalan yrityksissä ja julkisissa organisaatioissa. Hankkeessa tehdään työpaikat tietoisiksi digiohjauksen mahdollisuuksista perehdyttämisessä ja työnopastuksessa, tuodaan matkailu- ja ravitsemisalan yrityksiin uusia digitaalisia välineitä hyödyntäviä toimintatapoja ja pilotoidaan välineitä sekä toimintatapoja käytännössä.

TOIMENPITEET

• Digiperehdyttämisen ja –ohjauksen tarpeiden selvittäminen
• Digimahdollisuudet ja ideointi
• Digiperehdyttämisen pilotoinnit
• Vertaisoppiminen ja toimintatapojen ja –mallien levittäminen sekä jatkokehittämistarpeet

TULOKSET

Hankkeen tuloksina sekä organisaatiot että työntekijät saavat havainnollista tietoa digitaalisesta perehdyttämisestä- ja työnohjauksesta sekä oppivat hyödyntämään uudenlaisia toimintamalleja työhyvinvoinnin edistämiseksi.  Hankkeen tuloksena digitaalisten välineiden käyttö perehdyttämisen ja työnopastuksen apuna parantaa Etelä-Savon alueen matkailu- ja ravitsemisalan yritysten ja julkisten organisaatioiden tuottavuutta ja työhyvinvointia. Tuotoksena  syntyy sisältöä ”Perehdyttäminen digisti palvelualalla” -koulutustuotteelle.

Artikkeli Virtuaalinen työnopastus ja perehdyttäminen palvelualalla julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Keskeisiä kysymyksiä ovat:

• Miten eteläsavolaiset ruokapalvelut käyttävät ja hallitsevat dataa liiketoimintansa suunnitteluun, toimeenpanoon ja ohjaamiseen tällä hetkellä?
• Miten ruokatuotantoprosessia johdetaan ja sen tehokkuutta suunnitellaan, kehitetään ja mitataan?
• Miten asiakaslähtöisyys ja vastuullisuus otetaan huomioon?
• Millaisille ruokapalvelutietojärjestelmille on tarvetta?
• Millä tavoin toimintaa kehitetään vähähiilisemmäksi datan avulla?
• Millaiselle koulutukselle, kehittämis- ja TKI-toiminnalle on ruokapalveluissa tarvetta?

Hankkeen tuloksena syntyy kuvaus vuorovaikutteisesta ja yrityskeskeisestä toimintamallista, joka tukee ruokapalvelualan toiminnan asiakaskeskeistä ja dataperusteista kehittämistä. Selvitys tuo lisätietoa koulutustuotteiden ja oppimis- ja TKI-ympäristöjen räätälöintiin.

Artikkeli Etelä-Savon resurssiviisaat ruokapalvelut – tiedolla tehokkuutta prosesseihin ja vähähiilisyyteen julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

HANKKEEN KONKREETTISET TAVOITTEET OVAT:

• Sitouttaa kalatalouden toimijoita jäljitettävyyden kehittämiseen ja verkostomaiseen yhteistyöhön.
• Tuottaa uutta tietoa kalan jäljitettävyystiedon tuottamiseen ja valvontaan
• Esittää vaihtoehtoisia toimintatapoja merialueen saalistietoilmoituksen kehittämiseen ja datan hyödyntämiseen.
• Parantaa Järvikala-sovelluksen käytettävyyttä ja käytön houkuttelevuutta

TOIMENPITEET:

Työpaketti 1: Merialueen saalistietojen ilmoittaminen: toiminnallisuus ja toteutusvaihtoehdot

Työpaketti 2: YKP:n ensierän tunnuksen tuottaminen ja etävalvonta

Työpaketti 3: Järvikala-sovelluksen käytettävyyden parantaminen

Työpaketti 4: Koordinointi, tiedottaminen ja viestintä

TULOKSET:

Hankkeen tuloksena syntyy graafinen luonnos käyttäjälähtöisestä käyttöliittymästä merialueen saalinilmoittamisesta, käsitys mahdollisuudesta hyödyntää mobiiliratkaisuja merialueilla sekä tietoa etävalvonnan tarpeista ja mahdollisuuksista. Hankkeen tulokset lisäävät ymmärrystä jäljitettävyysketjun tietotarpeista ja eri vaihtoehdoista, joilla kalan ensierän tunnus voidaan muodostaa. Tätä tuodaan esille alustavalla ja visuaalisella arkkitehtuurilla. Lisäksi Järvikalasovelluksen käytettävyys paranee.

Hankkeen kohderyhmänä ovat merialueen ja sisävesien kalastajat, alan keskeiset järjestöt, kalanjalostusyritykset sekä saalis- ja jäljitettävyystietoa käsittelevät viranomaiset. Välillisiä kohderyhmiä ovat vähittäis- ja tukkukauppa, kuluttajat, kalatalousalan kehittäjät.

Kohderyhmän osallistaminen hankkeen toimenpiteisiin on ensiarvoisen tärkeää. Digitaalisen ratkaisun tulee palvella konkreettisesti käyttäjien tarpeita ja tuottaa lisäarvoa, jotta myöhemmin toteutettava järjestelmä otetaan laajamittaisesti käyttöön.

Artikkeli Digitaaliset ratkaisut kalan jäljitettävyyden tukena kalastuksesta valvontaan julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

FOODNUTRI tulee myötävaikuttamaan kestävän kehityksen strategian (FOOD 2030) toteutumiseen ottaen huomioon Suomen hallituksen vision: ”Vuonna 2030 suomalaiset kuluttajat syövät kestävästi ja eettisesti tuotettua kotimaista, maukasta, terveellistä ja turvallista ruokaa. Kuluttajilla on kyky ja mahdollisuus tehdä tietoisia valintoja.”

Xamkissa hankkeen tavoitteena on rakentaa tutkimusympäristöä ja siihen liittyviä palveluja Saimaa Stadiumin ja Active Life Labin yhteyteen. Tutkimusympäristö mahdollistaa esimerkiksi kuluttajien ruokavalintojen ja digitaalisen näyttöviestinnän kiinnostavuuden tutkimisen.

Artikkeli Climate Smart Food and Nutrition Research Infrastructure julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

PROJECT ACTIVITIES AND THE SOLUTION

The overall solution of the project is “Enabling Programme for sustainable food environments” which is developed by the 13 partner organizations from seven Baltic Sea Region countries. The programme entails a mix of concrete different digital format (tools, documents, scripts, videos, infographics, etc.).

KISMET further pilots the solution in 8 case which consists of three different pilots: one for governance, one for consumers, and one for producers. Xamk’s pilots will take place in the South-Savo region. More detailed contents of the pilots will be planned during Spring 2023. After piloting, the Enabling Programme is transfered to further target groups via replicator/friendship cities for jointly implementing and rolling out the solution.

In the end of the project, the local food environment on each partner and their friendship city will be better equipped to eventually change consumer behavior for good, create circular business opportunities and make food chains and production more regional so that societies can make a big step towards climate-neutrality.

PROJECT PARTNERS

City of Hamburg, DE, Local public authority (Project leader)
Steinbeis Transfer GmbH, DE, Business support organization
Södertälje municipality, SE, Local public authority
Foodworks Association, DE, Interest group
Vidzeme Planning region, LV, Regional public authority
Vejle Municipality, DK, Local public authority
Beras International Foundation, SE, NGO
Tartu Biotechnology Park, EE, Business support organization
ScanBalt, EE, BGO
Public Institution Lithuanian Innovation Centre, LT, Business support organization
Food Innovation Center, DK, Business support organization
Prizztech Ltd., FI, Business support organization
South-Eastern Finland University of Applied Sciences, Xamk, FI, University of Applied Sciences

Artikkeli KISMET – Sustainable food environments julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.