• Hyödyntää tekoälyyn ja kuvantamiseen perustuvaa ratkaisua kalojen automaattiseen tunnistamiseen
• Parantaa kalankäsittelyn tehokkuutta ja tarkkuutta
• Edistää elinkeinokalatalouden digitalisaatiota ja kestävää kehitystä
• Luoda skaalautuva prototyyppi kaupalliseen jatkokehitykseen

Toimenpiteet

• Suunnitellaan ja rakennetaan lajittelukoneen prototyyppi tutkimuskäyttöön
• Kerätään ja analysoidaan kaladataa (kuvat ja tunnistustiedot)
• Kehitetään tekoälymalli suomalaisten yleisimpien kalalajien tunnistamiseen (esim. ahven, muikku, kuore, särki)
• Testataan prototyyppiä aidossa käyttöympäristössä yhteistyöyritysten kanssa
• Arvioidaan ratkaisun toimivuutta, kustannuksia ja jatkokehitysmahdollisuuksia

Tulokset

• Toimiva prototyyppi kalojen automaattiseen tunnistukseen ja lajitteluun
• Koulutettu tekoälymalli keskeisten kalalajien tunnistamiseen
• Käytännön testitulokset ja validointi yritysympäristössä
• Pohja ratkaisun kaupallistamiselle ja jatkokehitykselle

Artikkeli AI Fish Sort 1.0 julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Olemme osa Blue Products 3.0 innovaatio-ohjelmaa

FishFlex-hankkeessa keskitymme Blue Products 3.0 ohjelman seuraaviin painopisteisiin:

Yhteiskehittäminen ja tuotekehitys, joka ei keskity pelkästään reseptiikkaan vaan kokonaisvaltaiseen toimijoiden väliseen läpileikkaavaan tuote- ja palvelukehitykseen.

Uusien kalatuotteiden kehittäminen, joissa voivat yhdistyä kotimaisen kalan ja kasviproteiinin taikka kasvikunnan tuotteet.

Hankkeen lyhyen aikavälin tavoitteet

1. Vahvistaa elinkeinokalatalouden ja ruokapalvelujen yhteistyötä

2. Mahdollistaa arvoketjun läpileikkaavan yhteiskehittämisen mallin testaaminen sekä varmistaa tulosten jalkauttaminen

3. Kalatuotteiden ja reseptiikan kehitys, jotka soveltuvat ruokapalveluiden käyttöön

Artikkeli FishFlex – Modulaariset kalatuotekomponentit ammattikeittiöihin julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Järvikalan kysyntä on kasvanut tasaisesti. Tämä luo mahdollisuuden kalajalostajille laajentaa tuotevalikoimaa. Ammattikeittiöiden resurssit eivät välttämättä riitä kalankäsittelyyn, joten kalat tilataan esikäsiteltynä.

Hankkeen tavoitteena on tuottaa muikkua jalostaville yrityksille ja kalastajille tietoa pakastetun muikun vaatimuksista ammattikeittiökäytössä. Hankkeessa testataan pakastetun muikun käyttöä ja valmistusta ammattikeittiöympäristössä ja tuotetaan ammattikeittiökäyttöön soveltuvaa reseptiikkaa.

TOIMENPITEET

• Markkinatilanteen ja asiakastarpeiden selvittäminen
• Käsittely- ja valmistusprosessin kuvaaminen
• Ideointi ja tuotetestaukset ammattikeittiössä
• Vakioitujen ruokaohjeiden tuottaminen
• Tulosten julkaisu ja viestintä

TULOKSET

Hankkeen tuloksena syntyy käsitys eri tavoin pakastetun muikun käyttömahdollisuuksista ammattikeittiöissä ja tietoa siitä, millaisia uusia tuotteita alueen kalanjalostusyritykset voivat tarjota. Tuotoksena syntyy vakioituja ruokaohjeita ja tulokset kokoava raportti.

Artikkeli Maistuvaa muikusta. Uusia ruokatuotteita ammattikeittiöille julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Hankkeessa pyritään kehittämään ja testaamaan kalastajien toimesta tehdyn lajittelun ja sumputuksen menetelmiä ja välineitä, jotka mahdollistavat jalostukseen kelpaamattoman saaliin jättämisen kasvamaan tai sen ohjaamisen sopivaan käyttötarkoitukseen.

• Hankkeen konkreettisena tavoitteena on kehittää sisävesillä tapahtuvia ensivaiheen lajittelumenetelmiä ja sumputtamista
• Vesillä tapahtuvassa lajittelussa testataan lajittelusäleiköiden, pakoikkunoiden sekä sumppujen rakenteiden ja ilmastoinnin vaikutuksia saaliskaloihin
• Alkukäsittelytiloissa testataan lajitteluritilöiden toimintaa ja kehitetään koneellisen lajittelulinjan toimivuutta

Hankkeen kokonaisvaltaisena tavoitteena on lisätä kalansaaliin hyötykäyttöön eli ihmisravinnoksi ja eläinten ruoaksi menevää osuutta sekä tuottaa tietoa pienille yrityksille soveltuvista koneellisen lajittelun välineistä.

Artikkeli Ensivaiheen lajitteluratkaisuilla lisää tuottoa sisävesikalastukseen julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Arvoketjun kehittämisellä jatkuvuutta hoitokalastuksiin ja ravinteidenpoistoon – hankkeen tarkoituksena on  tukea ja kehittää toimintamallia, joka kannustaa ammattikalastajia ja jalostajia kehittämään perinteisesti poistokalastettavien ja vajaasti hyödynnettyjen lajien arvoketjua kohti kaupallista kalastusta.

Lisäksi hanke tuottaa digitaalisen, käyttäjäystävällisen tiedonsiirtokanavan kalastajalta kuluttajalle, joka todentaa saaliin alkuperää ja kalastusten ekologisia vaikutuksia vesistökohtaisesti.

Artikkeli Arvoketjun kehittämisellä jatkuvuutta hoitokalastuksiin ja ravinteiden poistoon julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

• Tuottaa tietoa kuljetuslogistisista ratkaisuista.
• Selvittää isovolyymiseen kalastukseen soveltuvia lajittelulinjoja ja niiden yhteiskäytön mahdollisuuksia.
• Arvioida kalasaaliiden digitaaliseen kaupankäyntiin tarvittavaa ennakkotietoa, järjestelmää ja jatkokehitystarpeita.

Hankkeen toimenpiteet ovat kalalajittelun ja logistiikan parantaminen. Kalasaaliiden kaupankäyntiin tarvittavan ennakkotiedon ja digitaalisen järjestelmän selvittäminen.

Tuloksena syntyy toimintaehdotuksia ja käsitys lajittelun sekä logististen ratkaisujen reunaehdoista. Tuotetaan tietoa kaupallisen toiminnan kannattavuudesta ja tarvittavista investoinneista.

Hankkeen tulokset tukevat myös kotimaisen kalan kaupankäynnin siirtymistä digitaalisiin järjestelmiin. Hanke ei tuota valmista järjestelmää, mutta kokoaa yhteen toimijoiden tiimin.  Kyseinen tiimi määrittelee järjestelmän käyttötarpeet ja antaa palautetta toiminnallisuudesta sekä käyttökokemuksesta. Hanke sijoittuu Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueelle. Sidosryhmänä ovat itäsuomalaiset kalastajat, kalanjalostajat, kalanostajat- ja tukut sekä logistiikka-alan yritykset.

Artikkeli Kalastusketjun toiminnanohjauksen kehittäminen julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

• Tavoitteellinen yhteistyö luo paremmat mahdollisuudet saada kehittämiseen lisää resursseja eri rahoituslähteistä.
• Se on myös keino levittää kehittämistuloksia laajemmin alueellisesti ja kansallisesti sekä lisätä kansallista näkyvyyttä.

KONKREETTISENA TAVOITTEENA ON:

• Syventää alueellisten toimijoiden tavoitteellista yhteistyötä.
• Määritellä verkoston toiminnan tulevaisuuden tavoitteet ja toimenpiteet.

KOHDERYHMÄ:

Varsinainen kohderyhmä: Itä-Suomen alueen kalatalouden toimijat kalatalousalueet, kalastajat, kalanjalostajat ja –ostajat, alueelliset viranomaiset, alan kehittäjät ja kouluttajat.
Välillinen kohderyhmä: Vesialueiden omistajat ja osuuskunnat, kansalliset viranomaiset, muut Kala-leaderit.

TOIMENPITEET:
Hankkeen toimenpiteet keskittyvät verkoston toimijoiden kartoittamiseen ja sitouttamiseen sekä verkoston organisoitumiseen.
TP 1: Verkoston toiminnan käynnistäminen
TP 2: Päättäjät mukaan
TP 3: Toimintasuunnitelman tekeminen
TULOKSET:
Hankkeen tuloksena Itä-Suomen kalatalousverkostoon on sitoutettu vähintään 8–10 kalatalousalan toimijaa/sidosryhmää, jotka edustavat kaikkia maakuntia. Verkoston konkreettinen toiminta on käynnistynyt ja verkostolla on toimintasuunnitelma vuoteen 2025.

Artikkeli ETUVETO – Itä-Suomen elinkeinokalatalouden kehittämisverkosto julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

​Keskipitkän aikavälin (2023–2025) tavoitteena on kokeilla, kehittää ja levittää uusia toimintatapoja ja teknologioita, jotka tulisivat käyttöön jo ohjelman toisella puoliskolla.​

​Ohjelman pitkän ajan tavoitteena (2023–2028) on lisätä kaupallisen kalastuksen kannattavuutta ja toimialan volyymia avomerellä, rannikolla ja sisävesillä. Samalla luodaan valmiuksia tulevaisuuden uusille teknologioille ja toimintatavoille. 

Hanke toteuttaa kehittämissuunnitelmaa, joka on tehty yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Hankkeen työpaketit ovat:​

1. Kalastuksen vihreä siirtymä: tilannekuvan luominen,kalastajien energiankäyttö, uudet ratkaisut.Xamk ja Suomen ammattikalastajaliitto (SAKL) + muita osallistujia​
2. Tietopohjainen ja kestävä kalastus, ja kalavarojen hallinta JY, SAKL​

Pyydys- ja kalastusteknologian kehitys: pyydysteknologiankehitys, lajittelu- ja jäähdytysratkaisut, logistiikka- japerkuukoneratkaisut, avomerikalastuksen kehittäminen, Aalto Design Factory, JY, SAKL, Xamk​

3. Hylkeiden ja lintujen aiheuttaminen haittojenvähentäminen: Aalto DesignFactory, SAKL, L-S Kalatalouskeskus, UTU​
4. Viestintä

Artikkeli Kalastuksen kehittämisohjelma (KaKe) julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Hanke vahvistaa pitkällä aikavälillä Itä-Suomen elinkeinokalataloutta, edistää kalanjalostuksen liiketoiminnan kehitystä ja kannattavuutta, sekä lisää Suomen huoltovarmuutta elinkeinokalatalouden osalta.

KONKREETTISENA TAVOITTEENA ON:

1. Lisätä tietoa ja osaamista sisävesien kalansaaliiden vientiin liittyvistä mahdollisuuksista,edellytyksistä ja riskeistä.
2. Vahvistaa itäsuomalaisen kalanjalostuksen liiketoiminnan kasvun ja kannattavuudenedellytyksiä sisämarkkinoilla.

KESKEISIMMÄT TOIMENPITEET:

1. Selvitys kuoreen, muikunmädin ja pienikokoisen muikun vientimahdollisuuksista ja vienninedellytyksistä Itä-Suomessa.
2. Selvitys kalanjalostuksen tuotantolaitteiden teknologian tasosta ja kehittämistarpeista.
3. Esitys muikunmädin käsittelyn hyvistä käytänteistä/laatujärjestelmästä.
4. Selvitys muikun tuotteistamisen mahdollisuuksista eri kohderyhmille.

TULOKSET:

1. Tuotantotekniikan nykytila ja kehittämistarpeet.
2. Kalastustuotteiden viennin yhteistyön vaatimukset ja organisointivaihtoehdot.
3. Yhtenäinen muikunmädin käsittely- ja laatujärjestelmä.
4. Kalanjalosteiden kotimaan myynnin kasvattaminen.

KOHDERYHMÄ:

Varsinainen kohderyhmä: Kalanjalostusyritykset (jalostajat, kalatukut) Itä-Suomessa.
Välillinen kohderyhmä: Elintarvikkeita jalostavat yritykset, joilla on valikoimassa kalatuotteita tai kiinnostusta niiden jalostamiseen. Itä-Suomen kalaleader, alan kehittäjät ja viranomaiset.

Artikkeli Lisäarvoa järvikalajalosteista julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.