Pellolta pöytään näkyväksi -hankkeen toteutus jakaantuu kolmeen painopistealueeseen:

1. Pellolta – Kestävä, uudistava alkutuotanto
2. Pöytään – Ympäristövastuullinen ruoantuotanto, ruokamatkailu, maisema, kulttuuriympäristö
3. Näkyväksi – Pellolta pöytään -ruokaketjun toimintatavan näkyväksi tekeminen monikanavaisesti viestien ja ruokatapahtumin 

Artikkeli Pellolta pöytään näkyväksi julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

• Vahvistaa pienten toimijoiden osaamista ja kilpailukykyä
• Nostaa paikallisen lihan jalostusastetta
• Parantaa lihaketjun brändiä ja kuluttajatietoisuutta

Mitä LIKE-hanke tekee?

• Verkostoi lihaketjun toimijoita yli maakuntarajojen
• Kehittää osaamista vastuullisuudessa, tuotekehityksessä, markkinoinnissa ja liiketoiminnassa
• Tukee jatkojalostusta ja lyhyiden toimitusketjujen rakentamista
• Vahvistaa lähilihan brändiä ja näkyvyyttä kuluttajille
• Edistää kestävää kehitystä ja eläinten hyvinvointia 

Artikkeli Lihat läheltä – ketju kuntoon (LIKE) julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Lisätä elintarvikkeiden jatkojalostusta ja parantaa pienyritysten kilpailukykyä, kehittymistä artesaaniruoan avulla.

Lisätä, koota ja välittää tietoa artesaaniruoasta ja sen tuottamisesta  laaja-alaisesti.

Vahvistaa artesaaniruokayrittäjien verkostoa.

Hankkeen keskeiset toimenpiteet:

TP1 Artesaaniruokatieto kaikkien saataville

TP2 Tiedolla ja yhteistyöllä artesaaniruokayrittäjyyteen – verkostojern vahvistaminen

TP3 Inspiroivia tarinoita ja vertaistukea – viestintää ja ideoiden jalkautusta

Hankkeen tulokset:

• lisää maaseutuyrittäjien, yrittäjiksi aikovien, aluekehittäjien sekä kuluttajien tietoisuutta artesaaniruoasta
• artesaaniruokayrittäjyys lisääntyy, elintarvikkeiden jatkojalostus vahvistuu ja syntyneet tuotteet kytkeytyvät entistä paremmin paikalliseen maaseutumatkailuun.
• erikoistuminen lisää yrittäjien vaihtoehtoja kehittää omaa toimintaansa sekä yritysten liikevaihtoa

Artikkeli Artesaaniruoka AITO O ÄKTA – Artesaaniruoka tutuksi maaseudun yrittäjille, kuluttajille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Toimenpiteet: Hanke käsittää kolme toimenpidekokonaisuutta, jotka on ryhmitelty kolmeksi työpaketiksi:

TP1: Puhetta ruoasta. Luennot ja keskustelupiirit ruoasta ja ruokakulttuurista.

TP2: Opastusta ruoasta. Näyttelyt lähikirjastoissa perinteisistä säilöntämenetelmistä ja pakkausmerkinnöistä.

TP3: Kirjoituksia ruoasta. Lehtiartikkeleita paikallislehtiin ruoan tuotannosta ja tuottajista.

Hankkeen tuloksena kansalaiset tulevat tietoisemmiksi omasta ruokasuhteestaan, mikä vahvistaa myös heidän ruokaosaamistaan. Lisäksi hanke lisää tietoisuutta ruokavalintojen vaikutuksista kansalaisten ja ympäröivän yhteisön hyvinvointiin ja kestävyyteen. Tieto ruoan tuotannosta ja paikallisista ruoan tekijöistä lisää paikallisten tekijöiden tunnettuutta, mikä puolestaan vaikuttaa positiivisesti ruoan ja sen tuottajien arvostukseen vahvistaen kestävää ja paikallisuutta tukevaa ruokakulttuuria. Hankkeen merkittävä tulos on myös alueellisen valmiuden omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen vahvistuminen.

Artikkeli Huomioita ruoasta. Ruokakulttuurista kestävää hyvinvointia Etelä-Savoon (HURU) julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Toimenpiteet:

• Alueen ruokakulttuuriin liittyviä tarinoita kerätään ja käsikirjoitetaan niiden tuotteistamiseksi
• Yrittäjiä valmennetaan tarinallistamisen menetelmän ja tarinoiden käyttöön
• Tuotetaan opastus ruokakulttuuritarinoiden käytöstä liiketoiminnassa, joka jää vapaaseen käyttöön myös hankkeen päätyttyä
• Nuorille järjestetään Challenge 2024 –kilpailu ruokakulttuuriin ja ruokajärjestelmän kestävyyteen liittyvien ideoiden esiin tuomiseksi
• Paikallista ruokajärjestelmää ja -kulttuuria tuodaan näkyväksi nuorille pelillistämisen keinoin (peli/ pelillinen tapahtuma)
• Ruokakansalaisuusviikon järjestäminen peruskouluissa

Tavoitellut tulokset:

• Uutta osaamista alueellisesta ruokakulttuurista
• Käyttökelpoisia malleja ruokakulttuurin hyödyntämiseen liiketoiminnassa
• Tuotteistettuja uusia ruokamatkailutuotteita/ -tapahtumia
• Yrittäjien yhteistyö on lisääntynyt
• Uusien ruokamatkailutuotteiden ja toteutettujen ruokatapahtumien myötä lisätään Saimaan seudun ruokakulttuurin ja ruokamatkailun näkyvyyttä
• Nuorten tietämys Saimaan ruoka-alasta ja alan vetovoima on lisääntynyt

Artikkeli Tuohta tarinoista julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

• Edistää nuorten kanssa työskentelevien tietoisuutta nuorten ravinnosta ja ruokakasvatuksesta.
• Tuottaa osallisuuteen perustuvia toimintamalleja nuorten ravitsemukseen.
• Lisätä itsenäistyvien nuorten tietoa terveellistä ja kestävästä ruoasta.
• Vahvistaa nuorten ruokaan liittyvää toimijuutta.

Toimenpiteet:

Puhetta ruoasta: Kohtaamme nuoria erilaisissa toiminnallisissa työpajoissa, joissa mietitään ruokaan liittyviä taitoja ja asenteita.

Tapahtumarasteja: Tapaamme nuoria muun muassa oppilaitosten teemapäivissä ruokaan liittyvien toiminnallisten tapahtumarastien merkeissä.

Ruoanvalmistusta yhdessä: Valmistamme ruokaa yhdessä nuorten kanssa ja vahvistamme käytännössä arjen taitoja. Ruoanvalmistus kuuluu osaksi kohtaamisia mm. armeijassa, asuntoloissa, oppilaitoksissa ja järjestöissä Etelä-Savon alueella.

Artikkeli PLANEaT – nuorilähtöistä ruokakasvatusta julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Viestinnässä hyödynnetään digitaalisia markkinointikanavia ja erilaista esillepanomateriaalia kaupoissa ja ruokapalveluissa.

Hankkeen konkreettisina tavoitteina ovat luomun markkinointiosaamisen ja kuluttajatietoisuuden lisääminen, uusien digitaalisten markkinointikanavien käytön edistäminen, paikallisen luomun tunnettuuden ja kiinnostavuuden kasvattaminen.

Pitkän aikavälin tavoitteena on lisätä kuluttajien kiinnostusta vastuullisiin elintarvikeostoksiin, yrittäjien osaamista digitaalisten markkinointikanavien käytössä ja luomutuotannon kasvua tulevaisuudessa.

Hankkeen tuloksena eteläsavolaiset ruoka-alan toimijat tietävät Etelä-Savon saaneen EU:n paras luomualue 2024 -palkinnon, ja kuluttajat ovat nähneet asiaan liittyvän viestin. Paikallisista luomutuotteista kertova viestintämateriaali on käytössä kaupoissa ja ruokapalveluissa. Luomun käyttö on lisääntynyt. Tehty viestintämateriaali on kaikkien saatavissa hankkeen kotisivuilta.

Ensisijainen kohderyhmä ovat Etelä-Savon luomuviljelijät ja -jalostajat, ruokapalvelutoimijat, kaupan ala, Etelä-Savon kuluttajat (ml. vapaa-ajan asukkaat) ja matkailijat. Välillisenä kohderyhmänä ovat Järvi-Suomen alueen yritykset ja TKI-toiminnan ja valtionhallinnon päättäjät sekä matkailu- ja ravitsemisalan koulutus.

Hankkeen keskeisimmät hyödynsaajat ovat Etelä-Savon luomuviljelijät ja -jalostajat ja muut luomualan toimijat, Etelä-Savon maakunta, Järvi-Suomen alue, Etelä-Savon ruokaklusteri. Hankkeen toteutusalue on Etelä-Savo. Tulokset ovat siirrettävissä muille alueille ja ruoka-alalle yleisesti.

Toimenpiteet

Hankkeen toimenpiteet jakautuvat neljään toisiansa tukevaan työpakettiin, joista sisältöjä tiivistetysti.

TP1. Viestintä, toimintaryhmien kokoaminen ja tehtävät (2-3/2025)

Hanke viestii laajasti Etelä-Savon valinnasta EU:n parhaaksi luomualueeksi vuonna 2024, tiedottaa hankkeen käynnistymisestä ja hakee luomuyrittäjiä ja ruokapalveluja ja vähittäiskauppoja sekä tarpeen mukaan muita toimijoita mukaan hankkeen toimenpiteiden tarkempaan suunnitteluun (toimintaryhmät).

Toimintaryhmät ja tehtävät:

1. Luomutuottajat ja kehittäjät, 5-10 henkilöä: tehtävänä Etelä-Savon luomutuotannon yhteisten markkinointiviestien kokoaminen 1-2 työpajassa
2. Kaupan ala ja ruokapalvelut, 10-15 henkilöä: tehtävänä sopia yhteisistä luomukampanja-ajoista ja käytänteistä.

TP2. Digitaalisten markkinointikanavien käyttöönotto viestinnässä (2-9/2025)

1. Yritysten sparraus digitaalisten kanavien (verkkosivut, hakusanoptimoidut tekstit, some) käyttöön: webinaarit / työpajat kanavista ja niiden hyödyntämisestä vastuullisuuden ja ympäristöystävällisyyden markkinoinnissa, 2-3 tilaisuutta sekä 1-2 pilotoinnin jälkeen, jolloin voidaan tuoda esille pilotoinnin aikaisen viestinnän toteutusta vaikutuksia.
2. Tiedotus luomuun ja lähiruokaan liittyvistä hakemistoista, ml. valtakunnallinen Aitoja Makuja -hakemisto

TP3. Luomun kuluttajaviestintä Etelä-Savossa (2–10/2025)

1. kampanja-aikojen ja materiaalien suunnittelu (graafikko ostopalveluna)
2. pilotointien koordinointi ja palautteen kerääminen
3. päättäjävierailujen järjestäminen, 2 ryhmää, noin 15 henkilöä/ryhmä

TP4. Tulosten levittäminen ja hankkeen päättäminen

Hanke viestii toiminnasta ja tuloksista aktiivisesti jo hankkeen aikana ja kokoaa hankkeessa työstetyt viestintämateriaalit hankkeen sivuille vapaasti käytettäväksi. Tulosten levittämisessä tehdään yhteistyötä Järvi-Suomen alueen ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa.

Artikkeli Eväitä luomun esilletuontiin ja lisää liiketoimintaa julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Ruoka onkin yksi Etelä-Savon maakuntastrategian kolmesta kärkiteemasta, koska sillä on merkittävä rooli maakuntamme elinkeinorakenteessa. Ruoka-alan kehittäminen edellyttää vahvaa raaka-ainetuotantoa sekä korkeamman jalostusasteen yritys-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Etelä-Savon ruoka-alan tulee nojata omiin vahvuuksiin ja hyödyntää maakunnassa olevaa osaamista lisäämällä ja kehittämällä verkottumista ja vuorovaikutteista toimintaa. Erityisesti ruoka-alan yrittäjien ja kehittäjien välinen yhteistyö vaatii lisäponnisteluja.

Alueellinen, koko ruoka-alaa koskeva kehittämisohjelma, joka reagoi toimintaympäristön muutoksiin, on työväline, jolla sitoutetaan ruoka-alan arvoketjun toimijoita verkottumaan ja työskentelemään yhdessä eteläsavolaisen ruuan puolesta. Jotta ohjelman toimenpiteet saadaan vietyä käytäntöön, ohjelma tulee jalkauttaa toimijoiden ja yrittäjien keskuuteen sekä seurata sen vaikuttavuutta systemaattisesti.

TAVOITTEET

Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA -hankkeen konkreettiset tavoitteet ovat:
• luoda vuosille 2021–2027 ruoka-alan toimijoiden yhteiset tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet, jotka kirjataan Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelmaan. Kehittämistoimien seurantaan luodaan läpinäkyvä järjestelmä.
• tehdä tunnetuksi eteläsavolaista ruuan tuotantoa ja ruokaosaamista monipuolisella ja monikanavaisella viestinnällä sekä tilaisuuksilla, joissa ruoka on keskiössä.
• jakaa tietoa yritysrahoituksista ja kartoittaa yrityskohtaisia kehittämistarpeita sekä ohjata yrityksiä sopivimman kehittämistahon ja -rahoituksen pariin. Auttaa löytämään tietoa ja apua yrityksien toiminnassa ja kehittämisessä eteen tuleviin ongelmiin sekä auttaa yrityksiä verkostoitumaan tuotannollisissa tehtävissä ja henkilöstön rekrytoinnissa.

TOIMENPITEET

Hankkeen toteutus jakautuu kolmeen työpakettiin. Ensimmäisessä työpaketissa tavoitteena on työstää yhdessä sidosryhmien kanssa Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelma, johon alueen ruoka-alan toimijat ja kehittäjät voivat laajasti sitoutua. Kehittämisohjelma asettaa tavoitteet, toimenpiteet ja mitattavissa olevat tulokset ruoka-alan toiminnalle vuosille 2021–2027 sekä luo systemaattisen tavan, jolla toteutumista seurataan ja tehdään tarvittavia muutoksia.

Toisen toimenpidekokonaisuuden pääpaino on ruoka-alan uutuustiedon välittäminen, alan tunnettuuden lisääminen ja arvostuksen nostaminen, jotta ruoka-alalle saadaan tekijöitä. Etelä-Savon vahva ruoka-alan osaaminen tuodaan esille alueellisesti ja valtakunnallisesti. Ruoka-alan toiminnan ja osaamisen esittelyyn tuodaan mukaan uusia kanavia ja osallistavia menetelmiä.

Kolmannessa työpaketissa keskeisin asia on ruoka-alan yrittäjyyden tukeminen ja tiedottaminen yrityksille käytettävissä olevista rahoitus- ja kehittämismahdollisuuksista järjestämällä alueellisia infotilaisuuksia sekä jalkautumalla yrityksiin.

TULOKSET

Hankkeen tuloksena syntyy alueen ruoka-alan toimijat sitouttava Ruoka-alan kehittämissuunnitelma vuosille 2021–2027, Etelä-Savon ruoka-alan näkyvyys kasvaa ja alueen maaseudun yrittäjät osaavat käyttää paremmin tarjolla olevia kehittämisen välineitä.

Artikkeli Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

Tavoitteena on lisätä palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta, kiinnostavuutta ja hyväksyttävyyttä.

Palveluja kehitetään yhdessä kohderyhmän ja ruokaan liittyviä palveluja tuottavien tahojen kanssa.

TOIMENPITEET

Hankkeen pilottialueina on erityyppisiä asuinalueita Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Uudellamaalla. Etelä-Savon pilottialueet ovat Juva ja Mäntyharju. Pääkaupunkiseudun pilottialue on Järvenpää ja Jyväskylässä Jyväskylän keskusta-alue.

Aluksi hankkeessa kootaan tietoa pilottialueista ja siitä, millainen ikäihmisten ruokaympäristö alueella on. Hankkeessa selvitetään, millaisia ruokaan liittyviä palveluja pilottialueilla on ja millaisia palvelutarpeista alueen ikäihmisillä on. Tämän jälkeen pilottialueilla kootaan monialaisia kehittäjäryhmiä palvelujen kehittämisestä kiinnostuneista palvelujen tuottajista ja ikäihmisistä.

Pilottialueelle voidaan kehittää uusia toimintoja, kuten kauppakaveritoimintaa, tai kehittää olemassa olevia palveluita niin, että ne vastaava aiempaa paremmin ikäihmisten tarpeita.

Hankkeessa nostetaan esille erilaisten asuinalueiden ikäihmisten ja ruokaan liittyvien palvelujen tuottajien oma potentiaali kehittää yhdessä alueen palveluita. Hankkeen lähtökohtana on tieto siitä, että hyvää ravitsemusta ja sosiaalista kanssakäymistä tukevat ruokaan liittyvät palvelut ovat tärkeä tekijä kotona asuvien ikäihmisten toimintakyvyn ja yhteisöllisyyden tukena.

TULOKSET

Hanke tuottaa viestintä- ja neuvontamateriaalia alueen palveluista ja tukee palvelujen tuottajia lisäämään palvelujen kiinnostavuutta sekä hyväksyttävyyttä ikäihmisten keskuudessa. Ikäihmiset saavat vinkkejä terveellisten tuotteiden valintaan kaupassa sekä terveellisten ja maukkaiden ruokien järjestämiseen omiin tapahtumiin, vaikka harrastuspäivään tai järjestötoimintaan.

Hankkeessa testattuja monialaisen kehittämisen tapoja arvioidaan ja parhaat käytännöt mallinnetaan. Hanke tuottaa alueellisia yhteistyökäytäntöjä, joilla ikäihmisten ruokaan liittyvien palvelujen saatavuutta, saavutettavuutta, esteettömyyttä ja kiinnostavuutta sekä hyväksyttävyyttä voidaan kehittää. Hanke tuottaa myös käytännön esimerkkejä yhteistyössä toteutetuista palveluista. Tulokset ovat otettavissa käyttöön koko maassa.

Artikkeli Monimuotoiset ruokaan liittyvät palvelut ikäihmisten yhteisöllisyyden ja toimintakyvyn tukena – Ikäruoka 2.0 julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.

TOIMENPITEET

Hanke tarkastelee monesta eri näkökulmasta ruuan ravitsemuksellisia riskejä sekä elintarvikejätteen ja -hävikin hallintaa. Yhteistyössä valvontaviranomaisten sekä ruuantarjoilupaikkojen kanssa toteutetaan pilotointeja eri kohteissa. Hankkeen aikana kerätään aktiivisesti kommentteja ja ehdotuksia ympäristöterveyden asiantuntijoilta, valvontaviranomaisilta ja ruuantarjoilupaikkojen toimijoilta.

TULOKSET

Hankkeen lopputuotoksena on ehdotus, miten ja mitä ruoan ravitsemuksellisia riskejä voidaan elintarvikevalvonnan ja -neuvonnan avulla torjua ja ehdotus miten elintarvikejätteen seurantaan ja -hävikin vähentämiseen voidaan ohjata.

Artikkeli Oivallista ruokaa julkaistiin ensimmäisen kerran Etelä-Savon ruokaklusteri.